Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Joulu ja uusivuosi eri maissa

Monille meistä talvi on mukavaa aikaa yksinkertaisesta siitä syystä, että se vie meidät suoraan maagiseen lomakauteen. Joulukuu on myös talven ensimmäinen kalenterikuukausi, ensimmäinen lumisateen kuukausi, lahjojen kuukausi ja kuukausi, jolloin juhlimme loman merkeissä. Jokaisella maalla on omat perinteensä ja tapansa. Moldovassa joulua juhlitaan kaksi kertaa: 25.12. yhdessä Euroopan kanssa ja 7.1. yhdessä entisten itäblokin maiden kanssa. Päivää ennen joulua lapset koristavat joulukuusen. Sitten he menevät naapureiden luo ja laulavat joululauluja, naiset tekevät erilaisia ruokia ja leipovat perinteistä leipää nimeltään ”Craciunei”. Romanian perinteet ovat samanlaisia kuin Moldovan, koska ne ovat naapurimaita, mutta Romaniassa joulua juhlitaan vain kerran, 25.12. Romaniassa kuten Moldovassakin koteja koristavat kasvit: basilika, oregano ja päivänkakkara. Afganistanissa joulua ei juhlita, mutta tärkein loma on ”Navruz” tai ”uusi vuosi”, jota vietetään 21.– 22. maaliskuuta. Uusi vuosi aloitetaan nostamalla perinteinen monivärinen lippu salkoon yhdeksän päivän ajaksi. Juhlapöydässä tavallisen ruoan lisäksi on oltava valkosipulia, villioliiveja, omenoita, etikkaa, timjamia. Tuolloin ihmiset yleensä käyttävät uusia vaatteita ja menevät sukulaistensa luokse, jossa he juhlivat yhdessä ja syövät erilaisia ruokia. Etiopiassa juhlitaan syyskuussa Enkutatash – juhlaa eli etiopialaista uutta vuotta ja joulua tammikuussa. Enkutatash on iso juhla, jolloin etiopialaiset menevät kirkkoon, pystyttävät ison kokon ja laittavat kansallispuvut päälle. Tytöt käyvät ihmisten kodeissa ja laulavat. Pojat myyvät omat piirrostaulujaan. Perinteistä illallista syödään perheen ja sukulaisten kanssa sekä annetaan lahjaksi kukkia. Thaimaalaiset osaavat todella juhlia, uusivuosi juhlitaan kolme kertaa: kiinalaisena uutena vuotena helmikuussa, Songkranin muodossa huhtikuussa ja länsimaiseen tapaan joulukuussa. Vuoden isoin juhla – Songkran- on maailman suuri vesisota. Thaimaalaiset roiskivat vettä toisensa päälle, myös turistien. He sitovat narurannekkeen tapaamiensa ihmisten käsivarsiin. Joulua Thaimaassa juhlitaan vain turistien kanssa. Venäläinen joulu on melkein samanlainen juhla kuin suomalainen joulu. Joulua juhlitaan aina tammikuun alussa, uudenvuoden jälkeen. Ihmiset käyvät kirkossa. Venäläisten mielestä uusivuosi on suurempi juhla kuin joulu ja siihen kuuluu paljon ruokaa, lahjoja, ilotulitteita ja pitkä loma. Joulu Puolassa on erittäin juhlallinen ja tärkeä juhla. Se kestää kolme päivää. Erityinen perinne on, että koko perhe kokoontuu 24. joulukuuta illalla, jolloin on tapana jakaa ohut leipä sukulaisten kanssa. Perinteen mukaan pöydässä tulisi olla 12 eri ruokalajia. Suurin osa ihmisistä käy 25. joulukuuta kirkossa. Läheiset ihmiset antavat toisilleen lahjoja ja toivovat hyvää. Valkovenäjän ja Ukrainan joulujuhlien perinteet ovat samanlaiset kuin Puolan, mutta loman aattona on tapana keittää erityinen kutia-puuro. Joulupäivänä on tapana käydä naapureilla ja laulaa perinteisiä lauluja. Se on myös erittäin valoisa ja mukava juhla, joka antaa ihmisille toivoa ja uskoa hyvään. Vaikka jokaisella maalla on omat jouluperinteensä, niin ilon, taikuuden ja innostumisen tunne, sitä on kaikkialla maailmassa, riippumatta perinteistä ja tavoista. Joulun henki, sitä löytyy joka paikasta ja sillä on erityinen merkitys jokaiselle meistä. Meidän kielikurssi on loppusuoralla. Kurssimme päättyi menestyksellisesti, sillä monet haluavat jatkaa opintojaan ja opiskella erilaisia ammatteja: merkonomi, kosmetologi, lähihoitaja, kokki ja niin edelleen. Jotkut opiskelijat ovat jo löytäneet työn. Joistakin opiskelijoista tulee vanhempia vuonna 2020. Olemme kiitollisia kaikille opettajille ja kouluille uusista tiedoista, avusta ja ystävyydestä. Tämä vuosi oli nautinnollinen ja menestyksekäs. Anastasiia, Sviatlana, Ala ja muut Winnovan suomen kielen opiskelijat