Kustavissa kaapelia mereen yhden solmun vauhdilla

Nauvo-lautta lilluu kevyessä tuulessa Kustavin Etelä-Vartsalan Kalholman kaakkoiskulman edustalla. Nauvon kannella odottaa 16,2 tonnia painava kaapelikerä purkamistaan. Carunan ensimmäisen merikaapeliosuuden lasku Vartsalan merialueella on alkamassa. – Merikaapeli on vahvistettu eli armeerattu 4 millin teräslangalla, joten se eroaa siinä suhteessa tavallisesta maakaapelista. Merikaapeli on kalliimpaa, erillispainoja se ei asennettaessa vaadi, kertoo kaapelointityön urakoitsijan Netel Oy:n projektipäällikkö Robert Norrgård. Merikaapeli on suomalaista tekoa, valmistettu Prysmian Finland Oy:n tehtaalla Kirkkonummen Pikkalassa. Kaikkiaan Caruna asentaa Kustavissa noin 20 kilometriä merikaapelia. – Tämä osuus Kalholmasta Viliskerin eteläkärkeen on runsaat 1,5 kilometriä. Se korvaa entisen, 1960–1970-luvulla rakennetun keskijännitteisen 20 kilovoltin ilmalinjan, jonka kaivaminen maahan kallioisella saarella olisi ollut jo pelkästään ympäristön kannalta huomattavasti merikaapelia huonompi vaihtoehto, sanoo Carunan projektipäällikkö Antti Pitkänen. Viliskerin eteläpäästä vedettiin tiistaina myös lyhyempi meriosuus Kraakunkarille, josta jatkuu vanha merikaapeliosuus Iniön puolelle. – Yhtään uutta saarta ei nyt sähköistetä, mutta vanhoja ilmalinjoja saarten välillä ja saarten sivuitse merikaapeloidaan tai kaivetaan maahan. Kaikkia ilmalinjoja ei Vartsalan saaresta poisteta. Kaapelointi on kiinni linjojen kunnosta ja vika-alttiudesta, sanoo Pitkänen.   Kaapelialuksena toimivan Nauvon kannelle noustessa saa lämpimän vastaanoton. Ensin laivakoirana toimiva 4-vuotias suursnautseri Bruno yrittää nuolla hengiltä ja syödä toimittajan kameran, sen jälkeen kippari Pekka Ahonen tarjoaa kahvit. – Kaapelia lasketaan tällä kelillä noin yhden solmun nopeudella, joten vajaan 2 kilometrin matkaan menee alle tunti. Aluksen ohjattavuus toimii keulapotkureiden avulla, tosin näkyvyys kaapelikerien takaa ei ole paras mahdollinen, myöntää Ahonen.   Kaapelista varoittavia tauluja rannoille ei tarvitse Robert Norrgårdin mukaan asentaa, koska Viliskerin ja Langstetin saaren välissä ei kulje varsinaista laivaväylää, veneilyväylä kylläkin. Merikaapeli merkitään uuteen printtimerikarttaan, kun uusi sellainen julkaistaan. Digitaaliseen online-merikorttiin se tulee välittömästi. – Merikaapelin laskemisessa ei juuri vaikeuksia ole ilmennyt. Kalholman ja Viliskerin edustalla kulkee vesijohto, jonka yli me menemme, mutta siitä ei ongelmia aiheudu. Valmis merikaapeli on joskus rikkoontunut yhteysaluksen pohjakosketuksesta sekä linjapoijujen betonipainojen liikuttua jäiden voimasta. Myös troolarit saattavat aiheuttaa vahinkoa, mutta se on harvinaista, sanoo Robert Norrgård. Merikaapelin päähän on sidottu metallinen vetosukka, joka kiristyy vedettäessä. Vetosukan päähän sidotaan köysi, jota ryhdytään vetämään kohti rantaa. Norrgård suhtautuu epäillen avustavan yhtiön Eltelin polttomoottorikäyttöisen vetolaitteen jaksamiseen, kun pitää vetää 48 kiloa metriltä painava kaapeli läpi kaislikon. – Luulen, että alkumatkan jälkeen pitää turvautua tuohon autonosturiin ja vetää sen kanssa, arveli projektipäällikkö Norrgård, joka oli aivan oikeassa.