Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Vakka-Suomi mukaan sosiaalipäivystykseen – Sosiaali- ja terveyspalveluissa uutta maakuntamallia

Turun sosiaalipäivystys hoitaa jatkossa koko Varsinais-Suomessa virka-ajan ulkopuolisen sosiaalipäivystyksen, kun toiminta laajenee myös Vakka-Suomen seutukuntaan ensi vuoden alussa. Kunnat ja kuntayhtymät vastaavat edelleen itse virka-ajan sosiaalipäivystyksestä. Vakka-Suomen seutukunnan kunnat Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Vehmaa ja Uusikaupunki ovat tähän asti olleet sivussa maakunnallisesta sosiaalipäivystysyhteistyöstä. – Nyt muutos on iso helpotus, sillä päivystys oman työn ohella on ollut kuormittavaa. Laitilassa ja Uudessakaupungissa päivystys on kyetty hoitamaan, mutta Vakka-Suomen pienet kunnat eivät ole pystyneet täyttämään velvollisuuksiaan. Pidemmällä tähtäimellä laajempi yhteistyö tuo parempaa laatua, Laitilan sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Mattila sanoo. Sosiaalipäivystyksen laajentuminen on yksi konkreettinen esimerkki Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudesta yhteistyökuviosta. Lisäksi maakunnassa on jo sovittu siitä, että perheoikeudellinen yksikkö aloittaa toimintansa ensi vuonna maaliskuun alussa. Mattila on tyytyväinen siitä, että tässä uudistuksessa Vakka-Suomi saa oman yksikkönsä Laitilaan. – Tässä työssä tarvitaan leveämpiä maakuntahartioita, sillä työ vaatii erityislakien osaamista. Yhteistyön tiivistämisestä Mattila nostaa esille muutaman Laitilaa ja Uuttakaupunkia koskevan ratkaisun: naapurikaupungit ovat sopineet vuodeosastojen joustavasta käytöstä, voimat on yhdistetty koulutuksessa ja Laitila ottaa mallia Uudenkaupungin kotisairaalatoiminnasta. Turun kaupungin muutosjohtaja Antti Parpo kehuu otetta, jolla Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämissuunnitelmaa nyt viedään eteenpäin. – Olen aistinut kommenteista, että Turku ja sairaanhoitopiiri vetelisivät nyöreistä. Korostan, ettei nyt ole kyse perinteisestä hallintouudistusmallista aiempaan tapaan. Nyt on toimenpiteiden aika niin, että kaikki kunnat ja kuntayhtymät ovat edustettuina, Parpo toteaa. Parpo muistuttaa sote-uudistuksen pitkästä historiasta ja siihen liittyneestä poliittisesta intohimosta. – Tämä on painanut paikalliset uudistukset kanveesiin. Kunnissa ei ole ollut järkeä lähteä isoihin investointeihin. Valtakunnan tasolla tämä on merkinnyt sitä, että peruspalvelut ovat näivettyneet samaan aikaan, kun erikoissairaanhoidon ja yksityisten palveluiden merkitys on kasvanut. Juuri perustasoon tarvitaan enemmän panostusta. Parpon mukaan Varsinais-Suomessa toimitaan nyt valtakunnallisesti poikkeavalla tavalla. – Keskitymme palveluiden kehittämiseen yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Ennen hallintorakenteet ovat nostaneet valtapoliittisia intressejä. Nyt tavoitteet koskevat hyvin laaja-alaisesti koko sote-sektoria niin, että valtaa hajautetaan ja toimeenpanoa keskitetään sinne, missä on parasta osaamista. Koko maakunnassa ei toimi yksi malli, vaan alueelliset erityispiirteet otetaan huomioon. Parpon mukaan yhteistyön edistymiselle on nyt edellytyksiä, kun kaikissa kunnissa on tehty tarvittavat poliittiset päätökset. – Usein kuulee väitteitä siitä, ettei Varsinais-Suomessa osata tehdä yhteistyötä. Nyt voimme kohentaa maakunnan imagoa. Sote-uudistus kompastui Juha Sipilän (kesk.) pääministerikaudella, mutta sama teema on edelleen esillä Antti Rinteen (sd.) edesmenneen ja Sanna Marinin (sd.) nykyisen hallituksen listalla. – Varsinais-Suomen yhteistyö on sote-mallista riippumatonta. Jos tulee valtakunnallista ohjeistusta, siihen on helppo reagoida. Oma arvioni on se, että tällä hallituskaudella voidaan säätää lait, mutta toimeenpano jää pitkälti seuraavalle hallitukselle.