Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Pikakokous budjetista

Mynämäessä vietiin maanantaina talousarviokokous läpi harvinaisen nopeasti, alle tunnissa. Äänestyksiäkin käytiin, mutta ne liittyivät yksittäisiin asioihin tavoitteissa, ei määrärahoihin. Nopea läpimeno saattoi tosin johtua tällä kertaa siitä, että kipeitä leikkauksia ei tässä vielä ollut, vaan niihin palataan, kun jo alkuvuodesta pitäisi päättää kunnan talouden tasapainottamisohjelmasta. Samoin käsittelyyn otetaan kunnan palveluverkko, nyt keskustan koollekutsumassa poliittisessa ohjausryhmässä. Ensimmäinen kokoontuminen ryhmällä oli maanantaisen valtuuston kokouksen jälkeen.   Lyhyessäkin kokouksessa ehdittiin sivulauseissa, rivien välissä ja näpäytyksissä saada viitteitä mynämäkeläisyyden syvimpään olemukseen kautta aikain kuuluneesta ajattelutavasta, että asiaan suhtaudutaan sen mukaan kuka sitä esittää. Kritisoidaan ja vastustetaan, jos esittäjä on tietty henkilö tai tietyn puolueen edustaja, vaikka asia olisi miten kelvollinen. Tai vastustetaan ihan vain siitä syystä, että joku kehtaa esittää jonkin asian ilman että se on ensin jossain tärkeässä ryhmässä käsitelty, jonka jälkeen sen voi vasta tuoda esiin julkisesti. Ja että jotenkin ajatellaan että kunnian jostakin asiasta saa se, joka sitä ehtii ensiksi esittää. Ja muita harmittaa lähteä kannattamaan, koska se yksi saa sen kunnian eikä minäite tai me, vaikka mekin olemme joskus ihan samaa puhuneet.   Hyväksytty budjetti sisältää isoja investointeja, mutta esimerkkejä saatiin siitäkin, miten pienistäkin asioista kasvaa helposti suuria. Otetaan esimerkiksi vaikkapa katuvalaistus, josta Mika Vilola (kesk.) halusi lisätietoa. Hän kun ihmetteli, että miksi investoinneissa on seuraavalle kolmelle vuodelle varattu 150 000 euroa Kivistöntien tievalaistuksen uusimiseen, kun kunnassa ei edes jokaisen koulun lähistöllä ole valaistusta. – Eikö se olisi isompi prioriteetti?, hän kysyi. Kysymykseen vastannut tekninen johtaja Vesa-Matti Eura totesi kunnassa olevan 1900 katuvalaisinta, joista kolmasosa on vanhoja elohopealamppuja, joita ei saa enää valmistaa. Ne on siis tavoitteena saada ensisijaisesti uusittua. – Korjausvelka sellaisissa, jotka pitäisi välittömästi korjata, on 900 000 euroa, Eura ynnäsi. Pienet asiat myös usein mutkistuvat. Siitä käy esimerkiksi toinen Vilolan esittämä kysymys: minne on investoinneista kadonnut Tarvaisten koulun viemäröinti? Sitä ei listalla Euran mukaan ole, koska vielä ei ole ratkaistu miten viemäröinti toteutetaan. Koska koulun lähellä on joki, viemäröinti pitäisi joko tehdä kalliilla umpikaivoratkaisulla tai toisena vaihtoehtona kaksivesijärjestelmällä, joka taas vaatii koulurakennuksen sisällä olevan viemärijärjestelmän jakamisen kahteen osaan. Siitä on nyt suunnittelutyö kesken.   Investoinnit ja jo osa käyttötaloudestakin maksetaan lainarahalla. Rahaa kukkaroon pyritään saamaan kunnan elinvoimaa vahvistamalla eli, houkuttelemalla lisää asukkaita ja työpaikkoja, ja hyviä esimerkkejä siitä on jo nähtykin. Mutta sillä saralla mikään ei tapahdu hetkessä, varsinkin kun samasta kilpaillaan muissakin kunnissa. Mynämäessä on kahden vuoden ajan työskennellyt elinvoimapäällikkö, jonka määräaikainen pesti päättyy kuluvan vuoden lopussa eikä sitä myöskään budjetissa jatkettu. Kunnan strategiassa mainitaan, että elinvoimatyöhön hankitaan lisäresurssia. Valtuuston kokouksessa kuultiinkin, että asia on nyt valmistelussa toteutettavaksi muulla tavoin, vahvemmaksi elinkeinotoimijaksi ryhtyvän Mynämäen teollisuuskiinteistö Oy:n kautta.