Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Missä kaikki ihmiset ovat?

Uusikaupunkilaisista enää noin 70 prosenttia kuuluu kirkkoon. Kaupungissa on syntynyt tänä vuonna noin sata lasta, heistä vain 51 on kastettu. Seurakunta on jo myynyt kiinteistöjään, mutta rakennuksia on yhä 28 ja niistä kirkkoja kuusi. Tätä menoa pari, kolme kirkkoa riittäisi, kun salit täyttyvät vain jouluisin ja konserteissa. Kirkkovaltuusto sivusi tiistaina talousarviokeskustelussaan tätä jäsenkatoa. Salissa oltiin kahta mieltä siitä, mitä pitäisi tehdä. Timo Räsäsen mielestä seurakunnissa pitäisi miettiä uutta toiminnallista sisältöä. Vesa Kiertokari oli täysin vastakkaista mieltä. Kiertokari arveli, että vaikka ihmisiltä kyseltäisiin, minkälaista toimintaa he toivovat ja kirkko yrittäisi täyttää kaikki toiveet, eivät ihmiset silti välttämättä osallistuisi toimintaan. Kiertokari voi arvelussaan olla hyvinkin oikeassa, sillä samaa jäsenkatoa valitellaan joka taholla. Puolueitten jäsenmäärät luisuvat alaspäin. Puolueorganisaatioissa kummastellaan, että miksi politiikka ei kiinnosta. Perussuomalaiset tekevät poikkeuksen. Puolueessa on oivallettu, miten ihmisiä pitää puhutella. Puheenvuorot räväköityvät, koska huomiota ei muuten saa. Yhä harvempaa jaksaa kiinnostaa, mitä poliitikot selittävät. Nyt meillä on ministereinä nuoria ja kauniita naisia, mutta houkutteleeko sekään ihmisiä mukaan puoluetoimintaan tai edes vaaliuurnille? Myös yhdistyksissä kummastellaan, missä kaikki ihmiset ovat. Yhdistyksissä väki vanhenee, eikä nuoria tahdo saada mukaan. Vaikka yhdistys saisikin uusia jäseniä, ei sekään välttämättä toimintaa pelastaa. Ihmiset kun osallistuvat mielellään kaikkeen kivaan, mutta vastuunkantajia on vaikea löytää. Luottamustehtävissä kun on sellainen ikävä puoli, että työstä ei aina palkita kiitoksella. Uudenkaupungin yhdistysillassa kyläasiamies Tauno Linkoranta kuvaili osuvasti ihmisten aktiivisuuden muutosta. Yhdistystoiminta on Suomessa yhä vahvaa, mutta toiminta on muotoutumassa uudentyyppiseksi: vastuunkantajien ydinjoukko supistuu. Vanhat ry-tyyppiset yhdistykset eivät enää houkuttele, vaan aktivismi ja pop up -liikkeet lisääntyvät (V-SS 20.11.). Ihmiset kilpailuttavat harrastuksiaan. Jos väen saakin tänään liikkeelle, se ei tarkoita, että sama toistuisi huomenna. Kuten Mikko Alatalo lauleli: Tytöt tahtoo pitää hauskaa, ei ne puuroja keittele. Sama taitaa päteä poikiin.