Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Empatiakyky on tärkeä kansalaistaito

Mynämäen itsenäisyyspäivän juhlassa puhunut Saaren kartanon taiteilijaresidenssin toiminnanjohtaja Leena Kela näkee empatian reittinä luonnon monimuotoisuuden ja ihmiskunnan hyvinvoinnin turvaamiseksi. Hän muistutti, miten ilmastonmuutos on haastanut niin käsityksemme maailmasta, toimintamme kuin myös ajattelukykymme. – Meidän, ihmiskunnan, täytyykin kyetä muodostamaan aivan uusia oivalluksia tutuista ja totutuista asioista, sillä olemme nyt tuntemattoman edessä, ei-tietämisen alueilla. Kela oli viime hallituskaudella yksi viidestä taiteilijasta, jotka eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja Taiteen edistämiskeskus kutsuivat pohtimaan tulevaisuushaasteita, joihin Suomen tulisi panostaa, mutta joihin ei vielä liity riittävää julkista keskustelua. Kela päätyi nostamaan esiin empatian. Se mahdollistaa meille kyvyn jakaa ajatuksiamme ja tunteitamme, mutta nykyinen verkkopohjainen kommunikaatio ja työn koneistuminen haastavat taitojamme siinä. Ihmisen täytyy Kelan mielestä aktiivisesti harjoittaa empatiakykyään, jotta hän kykenee lähestymään toista yksilöä yksilönä, ei samankaltaisuutta etsien, vaan erot tunnistaen. – Voimme helposti tuntea empatiaa jotain sellaista kohtaan, josta tunnistamme itsemme, kuten perheenjäsentemme parissa. Tässä ajassa tarvitaan kuitenkin empatiaa, joka ulottuu kattamaan kaiken elollisen. Empatia on tärkein ihmistaito ilmastonmuutoksen ja digitaalisuuden aikakaudella.   Empatia liittyy myös mahdollisuuteen toimia yhteisönä. Mynämäessä asuva Leena Kela on tyytyväinen siitä, että yksilöllisyyttä korostavan aikakauden päätteeksi yhteisöllisyys näyttää nostavan päätään Mynämäessäkin. Erilaiset aktiiviset yhteisöt ovat yhdistäneet voimiaan yhteisöllisemmän, vahvemman ja monimuotoisemman Mynämäen rakentamiseksi, mutta paljon on vielä tehtävä, Kela muistuttaa. – Voisiko empatia olla myös täällä meillä kansalaistaito, jota tietoisesti harjoitamme niin kouluissa, työpaikoilla kuin omassa arkielämässämme? Hän toivoo näkevänsä tulevaisuuden, jossa kannetaan yhdessä vastuu niin ihmisten, eläinten kuin luonnon hyvinvoinnista rinta rinnan globaalin ympäristövastuun kanssa. – Yhdessä toimiminen ja sen mukanaan tuoma ilo ja innostus auttavat meitä suurten muutosten aikakaudella. Itsekkyydestä ja oman edun tavoittelusta luopuminen yhteisen tulevaisuuden eteen tekee meistä kaikista aktiivisia toimijoita ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Kela muistuttaa siitä yhteisestä voimasta ja tahdosta, jolla sodan runtelema Suomi jälleenrakennettiin yhteisvastuun hengessä. – Tämä sama voima ja tahto tulee valjastaa nyt kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.