Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Vanhustyönjohtaja riviin Vehmaalla

Vehmaan kunnan päätyminen kriisikuntamenettelyyn julkistettiin yleisessä verkossa 31.5.2019, tunteja ennen kuin kunnanjohtaja sai siitä tietoa sähköpostiinsa. Aivan vastaavalla tavalla vanhustyönjohtajan virkaa hoitanut Päivi Maisila sai 21.5.2018 sähköpostiinsa kunnanjohtajan viestin irtisanomisestaan ja viimeisestä virkasuhdepäivästään 31.10.2018, vaikka kunnanhallituksen 5.3.2018 pykälän 75 mukainen irtisanomisen toteuttamisen ehto ”päätöksen saatua lainvoiman” ei ollut silloin toteutunut, eikä ole vieläkään. En kommentoi sitä enempää, koska asia on kahden kunnallisvalituksen johdosta vasta selvitysvaiheessa hallinto-oikeudessa. Keskityn tarkastelemaan irtisanomisen perusteeksi kirjattuja tuotannollis-taloudellisten perusteiden kunnanhallituksen päätöksen jälkeisiä täysin toisenlaisia näyttöjä. Tilinpäätöksistä voidaan lukea vanhustyön saavuttaneen säästöä vuonna 2017 noin 1,0 miljoona euroa vanhustyön johtajan ollessa rivissä. Seuraavana vuonna 2018 menoylitystä kertyi vanhustyössä noin 0,4 miljoonaa euroa, vanhustyönjohtajan ollessa osittain poissa. Siis vanhustyön johtajan ”tuotto” oli noin 1,4 miljoonaa euroa –  se edustaa aika monen työntekijän palkkakuluja. Kevään 2018 jälkeisenä aikana kunta on joutunut ”paikkaamaan” vanhustyönjohtajan työpanosta monin virkojen perustamisin tai toimien muuttamisin viroiksi –  eli kasvattamaan palkkauskuluja. Tuoreimpina lähihoitajan toimen muuttaminen sairaanhoitajan viraksi (kh 28.10.2019), jota edeltävät sosiaali -ja terveyslautakunnan ehdotukset paljastavat ”mistä kenkä puristaa”. ”Margareta-kodin toimintaa johtamaan ja kehittämään tarvitaan ammattitaitoinen ja vahvan esimieskokemuksen omaava työntekijä.” sekä edeltävä ”perustettavassa tehtävässä työntekijän pitää olla virkasuhteessa, jotta työsopimuksiin ja muuhun päätöksentekoon liittyvä työ tulee sujuvasti ja viivytyksettä hoidetuksi.” Siis selkokielellä irtisanotun vanhustyönjohtajan toimenkuva, eikä uuden peruspalvelujohtajan saman asian esittelymuotoilu itse perusasiaa muuta. Eikä asiaa kevennä sosiaalityöntekijän viran täyttölupa (kh 18.11.2019), kun uuden peruspalvelujohtajan pätevyysvaatimuksiin kuului sosiaalityöntekijän viran edellyttämä pätevyys ja aiempi peruspalvelujohtaja kykeni hoitaman sen oman toimensa ohella. Missä tavoitellut säästöt? Asiantuntija Timo Aronkytö ja Uudenkaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Sari Rantanen ovat esittäneet tässä lehdessä 19. ja 21.11.2019 julkaistuja näkemyksiä järjestelyksi ilman Vehmaan vuodeosastoa. Ne kohdentuvat tehostetun palveluasumisen toimintana osana sosiaalipalvelua, vuodeosastolta vapautuvissa tiloissa –  siis tilojen ja ”vanhustyönjohtajan” alaisen henkilöstön lisätarpeeseen. Ennen näitä on jo kirjattu ”Margareeta-kodin asiakasmäärä ei ole vähentynyt tehtyjen suunnitelmien mukaisesti” (sos. ja terv.ltk 9.10.2019). Tilanne on helposti saatavissa hallintaan –  Maisila riviin! Määrän korvaaminen laadulla on ollut Suomen selviytymisen salaisuus –  sodissakin. Ilmari Heinonen Se Savilan Ilu