Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Liikuntahalli sai fanitusta, kouluista näkemyseroja – Nousiaisten nuorisovaltuusto järjesti asiallisen paneelikeskustelun

Nousiaislaisesta somekiihkoilusta ei ollut tietoakaan, kun paikallinen nuorisovaltuusto järjesti kunnan isoista asioista paneelikeskustelun torstaina. Vaikka panelisteilla oli lähinnä kouluratkaisuista näkemyseroja, tunnelma pysyi maltillisena. Kunnan vapaa-aikatoimen päällikkö Jouni Kangasniemi pääsi esittelemään lähes yksituumaiselle yleisölle runsaan vuoden kuluttua valmistuvaa liikuntahallihanketta. – Osa on suhtautunut hankkeeseen varauksellisesti ja kysynyt, onko tällaiseen varaa. Hallissa voidaan järjestää myös ennaltaehkäisevää toimintaa, kun ikäihmisille saadaan paremmat mahdollisuudet harrastaa liikuntaa. Hallista tulee kompakti kokonaisuus kaikenikäisten käyttöön, Kangasniemi vakuutti. Nuorisovaltuuston jäsenistä Matias Sjöroos korosti niin ikään harrastusmahdollisuuksien monipuolistumista. Vilma Bergring uskoi, että kunta saa hallista myös tuloja. – Halli voi nostaa kunnan imagoa, joka ei nyt ole paras mahdollinen, nuorisovaltuuston puheenjohtaja Matilda Kirvelä huomautti. Myös aikuispoliitikot ottivat kantaa hallihankkeeseen. – Halli on satsaus kuntalaisille. Jatkossa ei ole pakko lähteä Nousiaisista muualle harrastamaan, Satu Anttila (sin.) totesi. – Halli on tulevaisuusinvestointi. Toiminta ei omillaan pyöri ja mahdollisia säästöjä on vaikea laskea. Halli tuo kuitenkin pöhinää kuntaa, Jukka Järvenpää (vas.) arveli. – Nousiaisissa voidaan harrastaa eri lajeja ja tehdä yhteistyötä niiden kuntien kanssa, joissa on salivajaus, Matti Anttila (kesk.) esitti. Sivistysjohtaja Pasi Isokangas muistutti, että koululaisten kannalta sisäliikuntatilanne on Nousiaisissa heikko. – Liikunnan pitää olla monipuolista. Ei näillä keleillä voi paljon liikuntaa ulkona harrastaa, Isokangas totesi. Illan toinen pääteema liittyi kouluverkkoon. Yhtenäiskoulun uudisosa valmistuu aikataulun mukaan tammikuussa 2022 ja koulun nykyisiä tiloja ryhdytään remontoimaan. – Kouluverkkokeskustelu käy kuumana. Oppilasmäärän väheneminen on kiistämätön tosiasia eikä nykytrendin mukaan ole todennäköistä, että Nousiaisiin muuttaisi suuria määriä uusia asukkaita. Sellaisesta on vaikea unelmoida, että Nousiaisissa säilyisi neljä koulua. Sitä en kuitenkaan allekirjoita, että yhtenäiskoulu ja liikuntahalli veisivät rahat Paijulan koululta, Isokangas korosti. Lukiossa opettajana työskentelevä Järvenpää ei nähnyt yhtenäiskoulussa suuria uhkia. – Yhtenäiskoulu ei ole huonompi eikä parempi kuin alakoulu- ja yläkoulusysteemi. Yhtenäiskoulussa pystytään kuitenkin tarjoamaan paremmin valinnaisaineita ja kerhotoimintaa, Järvenpää totesi. Satu Anttilaa huolestutti se, että yhtenäiskoulussa pienet oppilaat oppivat isommilta huonoja käytöstapoja. – Lapset oppivat kyllä kiroilemaan ja polttamaan tupakkaa myös muualla. Kun Paijulan oppilaat olivat Henrikin koulussa evakossa, pienempien kiusaamista ei ollut, Kirvelä toppuutteli. – Se on hyvä, että yhtenäiskoulussa oppilas saa käydä peruskoulun alusta loppuun samassa ympäristössä, Sjöroos perusteli. Matti Anttilan mukaan Nousiaisissa pitää nyt valmistautua kulttuurimuutokseen. – Hyvä yhteisöllisyys on mahdollista yhtenäiskoulussa, mutta se vaatii oikeanlaista asennetta oppilailta ja opettajilta, Anttila totesi. Keskustelu tarkentui vielä kyläkouluihin. – Ne ovat Nousiaisten rikkaus. Valinnanvaraa pitää olla, Satu Anttila korosti. Järvenpään mukaan pienen kyläkoulun sosiaalisesta piiristä voi tulla ongelma. Edessä saattaa olla kuuden vuoden yksinäisyys, jollei pienestä porukasta löyty kaveria. – Raha on ongelma. Kun kakkua ei synny lisää, sitä pitäisi jakaa tasaisesti, Järvenpää opasti. – Yhteisöllisyys ja perhemäisyys voivat olla pienen koulun hyviä puolia. Jos samalla luokalla on 3–4 oppilasta, niin jollekin lapselle saattaa tulla orpo olo, Isokangas jatkoi. Kirvelä kysyi, mistä otetaan rahat Paijulan koulun mahdolliseen säilyttämiseen. Isokankaan vastaus oli ytimekäs: ei sellaista summaa pysty ottamaan oikeastaan mistään muualta. – Paijulan ja Valpperin kyläkoulut ovat nyt kunnossa. Kun näköjään kiinteistöjen kanssa voi tulla nopeasti ongelmia, Paijulan koulu voi tarpeellinen myös siirtotilana, Matti Anttila ennakoi. Kun nuoret utelivat näkemyksiä Nousiaisten tulevaisuudesta, luottamushenkilökolmikon ja sivistysjohtajan kommenteissa oli ainakin varovaista optimistisuutta. – Viranhaltijoilla on usko siihen, että Nousiainen jatkaa elämäänsä, mutta jotakin on pakko tehdä, Isokangas huomautti. – Nousiaisissa on kotiseuturakkautta. Vaaditaan kuitenkin rohkeutta tehdä myös ikäviä ratkaisuja, kun rahat ovat loppu, Järvenpää totesi. – Uskon, että olemme elossa kymmenen vuoden päästä. Olemme sitkeää sakkoa, Satu Anttila kuvaili. – Siihen täytyy uskoa, että tulee taas myös hyviä aikoja. Olen täällä syntynyt ja tänne meinaan myös hautautua, Matti Anttila suunnitteli.