Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Ämpärikaupalla silakkaa – Hakkenpäässä vietettiin Avoimet kylät -tapahtumaa

Lauantaina jo hyvissä ajoin ennen kymmentä Taivassalon Hakkenpään rannan parkkialue täyttyi autoista, kun väki läheltä ja vähän kauempaakin kerääntyi tutustumaan kyläyhdistyksen Avoimet kylät -tapahtuman ohjelmaan. Moni kantoi omaa ämpäriä mukana silakkaa varten, jota kalastaja Rami Anttalainen myi suoraan veneestä viiden euron ämpärihintaan. Hakkenpäässä ensimmäistä kertaa vierailevalle Tuula Kaissalolle silakan ostaminen oli elämys, jota hän tuli hakemaan Eurasta asti. – Samalla tavalla kävin aina lapsena ostamassa silakkaa, silloin suoraan kuorma-autosta, joka soitti torvea tullessaan. Se pysähtyi kilometrin päässä kotoani, hän kertoo. Rannassa Ann-Maj Laihinen näytti, miten silakkaa perataan käsityönä ilman veistä. Yhteen ämpäriin Laihinen puhdisti tottunein ja ripein ottein suolasilakkaa, johon jätetään myös pää, ja toiseen paistinsilakkaa. – Paistinsilakasta voi ottaa vielä pyrstön pois ja selkään leikata kolme viiltoa. Viiltojen ansiosta kala kypsyy nopeammin, eikä se niin helposti käpristy pannulla, hän neuvoi. Ajatus tuoreen silakan myymisestä iti jo vuosi sitten, mutta kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mari Jarantin mielestä mukaan oli saatava muutakin. Nyt rannasta saattoi ostaa myös Hyövelän uusia perunoita ja taivassalolaisen kalastaja Liisa Vainion kalatuotteita sekä nauttia Eija Rinteen ja Kari Tuomisen paistamia silakoita. – Tänään olemme varautuneet 60 kilolla silakkaa, ja siinä se urani paistajana taitaa ollakin, Taivassalon keskustassa asuva, paistajaksi yhytetty Rinne kertoi. Sanna Kupila ohjasi tyttärensä Magdaleenan kanssa kävijöitä vasta avatulle kyläkävelyreitille Hakkenpään läpi. Yksi kyläkävelyn kohteista oli sahan paja, jonne Mauri Wilén oli tapahtuman kunniaksi viritellyt tulen. – Eläkkeelle jäämiseni jälkeen olen täällä välillä käynyt. Isäni Martti Wilén työskenteli täällä vuodesta 1925 vuoteen 1985, hän kertoi. Kahdeksanvuotias Eelis Ahtiainen seurasi sepän työskentelyä isänsä Janin kanssa. – Olen asunut Hakkenpäässä käytännössä koko ikäni, ja talomme näkyy tästä. Kyläkävely on kiva juttu, sain sen avulla Hakkenpään historiasta itsekin lisää tietoa, Jani Ahtiainen sanoo.   Videolla Ann-Maj Laihinen perkaa silakkaa.