Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kalatalous ei ole pelkkää omistamista tai kalastamista – Kari Ranta-aho harmitteli U:gissa päättämättömyyttä merimetso- ja hyljeongelmissa

– Pääsanomana minulla tässä esityksessä on, että pitää oppia ymmärtämään mitä kalatalous on, sanoi Ely-keskuksen kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho viime viikolla Kustavin–Uudenkaupungin kalatalousalueen yleiskokouksessa pitämässään esitelmässä. – Kalatalous ei ole pelkästään veden omistamista, se ei ole pelkästään vapaa-ajan kalataloutta että pääsee pilkille tai ongelle, vaan veden alla tai vedestä saatuna ja kalastoa hyödyntäen syntyy lisäarvovirta, sanoi Ranta-aho. – Toivon että te ymmärrätte, että istutte niin sanotusti rahan päällä. Ranta-aho tarkoitti että merestä on mahdollista saada eri tulovirtoja. – Ketju lähtee merestä rantaan mökkiläisten ja veden omistajien kautta jalostukseen ja kalankasvatukseen, sieltä kalakauppaan ja lopulta ruokapöytään. Lisäksi on hyvinvointipuoli, se että ulkoilu, harrastaminen tai vaikka elinkeinonakin kalastaminen, se tekee hyvää, Ranta-aho jatkoi. Hän totesi, että on puhuttu, että kalavarat olisivat ylikalastettuja, mutta kun tullaan Kustaviin ja Uuteenkaupunkiin, ylikalastuksesta ei voida enää puhua. – Meillä on myös paljon alikalastettuja lajeja. Kuhasta kun puhutaan, niin puhutaan kuhan kasvuun liittyvästä ylikalastuksesta, ei siitä että sitä otetaan liikaa sieltä, Ranta-aho sanoi. Kustavin ja Uudenkaupungin alueella eletään myös edelleen hylkeiden ja merimetsojen alueella. – Tämä alue on edelleen ristiriitainen. Päättämättömyyden tunne on jatkunut liian pitkään, Ranta-aho sanoi. – Kyllä minuakin otti päähän, kun valtakunnallisen merimetsotyöryhmän lopputulema oli, että tunnistetaan ongelmat ja yritetään uusien työryhmien kautta jälleen tunnistaa niitä lisää. Käsittämätöntä, sanoi Ranta-aho. – Norjassa ja Tanskassa on osattu päättää, että rajoitetaan kannan kasvua ja sillä sipuli. Merimetso ei itse ymmärrä olevansa ongelma, ihminen on se joka osaa säädellä kantoja ja siksi ihmisten pitää tehdä päätökset. Peura- ja hirvikannat ovat jo pitkään olleet säätelyn piirissä. Ranta-aho ihmetteli miksi asia on niin vaikea, kun esimerkiksi kalastuksen säätelystä on aina osattu tehdä nopeitakin päätöksiä. – Toivottavasti tämä porukka jaksaa olla aktiivinen ja tekee esityksiä, jotta tämä ongelma saadaan ratkaistua. Ranta-aho totesi, että Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi -alueella on merkittävää silakkaan liittyvää toimintaa. Rannikkoalueen yhtenä vahvuutena Ranta-aho pitää myös rannikon suomukalalajeja. – Täällä on totuttu siihen, että kuha on tärkeä laji, se antaa elantoa, ahven samoin, Ranta-aho sanoi. Ranta-ahon mukaan särkikalojen suhteen on periaatteessa saatu aikaan läpimurto, mutta potentiaaliakin vielä on. – Jos pystyisitte kalatalousryhmänä vielä hankkeistamaan tällaista arvoketjuun liittyvää lahnan, särjen ja ehkä säynävänkin lisäarvostusta, Ranta-aho sanoi. Ranta-aho sanoi, että Uudenkaupungin ja Kustavin vedet ovat vielä hyvässä kunnossa, mutta muutosta tapahtuu koko ajan. Esimerkiksi silakan säätelyn avulla turvataan riittävä kutukanta jatkossakin. Avomerilaji silakka tulee kudulle Uudenkaupungin ja Kustavin edustalle.