Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Paljon vihreää ja hillitysti koristeita – Kranssikurssilla oppii sitomistekniikan ja saa ideoita

– Lähdin kranssikurssille ihan vain sen vuoksi, että saan varattua aikaa kranssin tekemiseen. Muuten se helposti jäisi tekemättä, Mari Lehtonen kertoo. Kukkapuoti Vilhelmiinassa, Taivassalossa, naiset väkertävät keskittyneesti kranssien sitomiseen. Taustalla ei soi joulun dingeldangelit, eikä kuulu paljon edes puheensorinaa. – Kranssin tekeminen vaatii keskittymistä, kukkakauppias Vilhelmiina Vähätalo selittää. Itse tekeminen ei ole vaikeaa. Vähätalo lupaa, että vaikka peukalo olisi keskellä kämmentä, sitomisen kyllä oppii. Välineiksi tarvitaan puutarhahanskat, sakset, rautalankaa, kranssivanne, lehtiä, oksia, kukkia, koristeita, käpyjä tai mitä ikinä keksiikin kranssin koristeeksi. Lisäksi kranssi kaipaa koukun, jos sen haluaa ripustaa oveen tai seinälle. Kranssin oksat sidotaan rautalangalla, koristeita voi kiinnittää myös kuumaliimaamalla, kuten kukkapuodin kurssilla lopuksi kranssit viimeistellään.     Vilhelmiina Vähätalo on varannut joulunajan kranssien tekemiseen kuusta, hopeakuusta, käärmekuusta, katajaa, mäntyä, eukalyptusta, puksusta, heinää, puolukkaa, skimmiaa sekä hauskannäköistä bruniaa, jossa on pallokukkia. Lisäksi koristeita on monenlaisia. Moni kurssilaisista on tehnyt kransseja aiemminkin ja siksi naisten puuhastelu on hyvin määrätietoista. Päivi Martinsuo sanoo, että mitä enemmän kransseja tekee, sitä enemmän silmä kehittyy näkemään, mitä kranssiin kannattaa laittaa. – Minulla tämä harrastus alkoi Suomen itsenäisyysjuhlavuonna 2017, kun teimme sankarihaudoille kransseja. Sen jälkeen olen tehnyt myös itselle kransseja. Tämän illan taidonnäyte päätyy omaan ulko-oveen.   Kurssi-illan aikana ehtii tehdä pari pientä tai yhden ison kranssin, ainakin jos on vikkeläsorminen ja taitava käsistään. Vasta-alkaja ehtii 1,5 tunnissa väkertää yhden pienen kranssin, mutta seuraavan sitominen sujuu sitten jo nopeammin ja taitavammin. Tiina Vähätalo kertoo tehneensä aiemmin ominpäin kransseja. Kurssilla hän on vasta ensi kertaa. – Olen tehnyt kranssit aina väärään suuntaan, hän naurahtaa. – Jotenkin se on vain tuntunut oikeakätiselle helpommalta niin. Vilhelmiina Vähätalo kertoo, että kranssin oikeaoppinen suunta on sitoa se myötäpäivään. – Se kuvastaa elämän kiertoa. Jos kaipaa vinkkejä kranssien tekoon, niitä löytyy vaikka kuinka paljon. – Pinterestistä, Instagramista, verkkosivuilta ja vaikka mistä. Kuvista näkee myös, miten erilaisia kransseja tehdään eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi amerikkalaiset haluavat paljon glitteriä ja palloja, Euroopassa suositaan luonnonmukaisia materiaaleja ja suomalaiset tekevät hyvin hilliittyjä kransseja, Vilhelmiina kertoo. Sen huomaa myös illan kranssikurssilla. Kurssilaisten kransseista tulee keskenään hyvin erilaisia, silti niissä kaikissa on sama trendi: mitä enemmän vihreää, sitä parempi. Koristeet eivät ole pääroolissa.   Seuraava kranssikurssi Taivassalossa on torstaina 28.11.