Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Turha kohu koulujen juhlista

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies linjasi, että koulun yhteisiä juhlia, kuten joulujuhlia, itsenäisyyspäiväjuhlia tai kevätjuhlia ei pidä järjestää kirkoissa. Apulaisoikeusasiamies perusteli ratkaisuaan sillä, että juhlat ovat osa koulujen pakollista opetusta ja opetuksen on oltava uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitoutumatonta. Apulaisoikeusasiamiehen lausunnon seurauksena koulut ovat joutuneet siirtämään joulujuhliaan pois kirkoista ympäri Suomea. Linjaus tuottaa ongelmia erityisesti pienissä kunnissa, joissa suuria juhlatiloja ei ole tarjolla. Kirkossa voi olla ainoa riittävän suuri sali. Jos koulut päätyvät järjestämään joulujuhlia liikuntasalissa eri luokille eri aikaan, perheiden kannalta ratkaisu on hankala. Esimerkiksi nelilapsisen perheen vanhemmille se tietää monen tunnin istuntoa koulun liikuntasalissa, kun lasten juhlat ovat peräkkäin. Vakan alueella koulut ovat järjestäneet erikseen joulujuhlan ja joulukirkon. Ratkaisu on tasapuolinen. Onhan apulaisoikeusmiehen linjaus sinällään oikea. Kirkko on sakraalitila. Silti apulaisoikeusasiamiehen kannanotto tuntuu tänä päivänä lähinnä saivartelulta, kun kirkoista on tullut suosittuja konserttisaleja. Kirkoissa raikaa musiikkia Bachista Nightwishiin ja iskelmäartistitkin pitävät konserttejaan kirkoissa. Kirkon omista tilaisuuksista Kauneimmat joululaulut on yksi suosituimmista. Luultavasti näihin tilaisuuksiin osallistuvat myös monet sellaiset perheet, jotka eivät halua lapsensa osallistuvan koulun joulujuhlaan kirkossa. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli oikeassa twiitatessaan, että kaikesta tehdään näinä aikoina hirveä haloo. Kuten Orpo totesi, on tietenkin oikein, että kenenkään ei tarvitse harjoittaa uskontoa tai käydä kirkossa vastoin vakaumustaan. Olennaista asiassa on, minkälainen itse joulujuhla on. Koulun liikuntasalilla järjestettävä juhla voi olla tunnustuksellisempi kuin kirkkojuhla. Toisaalta koko kohussa on samaa kuin keskustelussa Suvivirren laulamisesta. Suvivirren voi kokea joko kulttuuriperintönä tai uskonnollisena asiana. Valtionkirkkojärjestelmä on purettu Suomessa jo vuonna 1870. Kansankirkko Suomen evankelis-luterilainen kirkko kuitenkin on. Kirkkoon kuuluu enemmistö suomalaisista ja kirkko hoitaa useita yhteiskunnallisesti tärkeitä tehtäviä. Luterilainen kulttuuri ja tavat ovat yhä kiinteä osa suomalaista kulttuuria.