Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Seimi on lastattu…

Laiva on lastattu Joululla. Näin voisimme tutussa seuraleikissä lastata laivaa J-kirjaimin alkavilla asioilla. Mutta mitä vastaisimme, jos meiltä kysyttäisiin millä oma joulumme on lastattu? Aika monien joulujen kokemuksella uskallan veikata, että moni meistä kokee runsaudenpulaa. Tuntuu siltä, että joulu on aina lastattu liian täyteen suuria odotuksia, kuten täydellinen perheharmonia, tai joulupuuro, joka ei pala pohjaan. Joulu, joka kaikesta kuumeisesta valmistelusta huolimatta tuntuu kiireettömältä. Joulu, joka täyteen pakatusta ohjelmasta huolimatta lahjoittaa kuin taikaiskusta rauhallisen mielen. Kaiken kiireemme keskellä aavistamme kuitenkin toisenlaisen todellisuuden. Olen usein joulun aikaan pohtinut ystäväperheemme havaintoa Hongkongissa, jossa perheen isä palveli kansainvälisesti tunnettua yritystä. Perheen äiti pysähtyi katselemaan tavaratalon ikkunan seimi-asetelmaa. Kun hänen katseensa pysähtyi itse seimeen ja sen sisältöön, kristilliseen jouluun tottunut mieli hämmentyi. Seimi oli lastattu kultarahoilla, jalokivillä ja muilla aarteilla. Jotain olennaista puuttui. Kun käymme joulun viettohon, miten voisimme pitää huolta siitä, että seimi saisi sijaa joulumme vietossa? Ja miten voisimme varmistaa sen, että seimi on lastattu oikeilla asioilla? Uskallanko ehdottaa, että jos Jeesus-lapsi puuttuu seimistämme, meille jää vain joulun ulkokuori? Tuo eksoottinen seimi Hongkongissa on meille hyvä peili, sillä tämä Aasian talouselämän keskus tunnetaan yhtenä maailman kovimmista liike-elämän pelikentistä. Kristillisestä lännestä lähtenyt globaali business on siellä puhtaimmillaan. Ja kuten meillä lännessä, kaikki tapahtuu yhä selvemmin irti kristillisestä maailmankuvasta. Meidän ei tule katsella seimeä tavaratalon ikkunassa ulkopuolisin silmin, vaan peilinä omaan elämäämme, omaan jouluumme. Tänä jouluna uutiset Hongkongista vievät meidät yllättäen hyvinkin lähelle aitoa joulua, sitä ensimmäistä. Viittaan poliittisiin jännitteisiin, joita paikallishallinnon ja Kiinan keskushallinnon välille on syntynyt. Peilikuva on kuin Roomanvallan verollepano, joka liikutti erästä alemman keskiluokan perhettä täyttämään kansalaisvelvollisuuttaan täyteen buukattuun Beetlehemiin. Keskelle kaikkea inhimillistä todellisuutta, kiireineen ja kahinoineen, kaikuu viesti enkelten: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Joulun suurin ihme ja lahja on siinä, että Jumala ei jää ulkopuolisen tarkkailijan rooliin, vaan katsoo monien taakkojen ja rauhattomuuden alla kipuilevan ihmisen puoleen ja tulee itse ihmiseksi. Jouluna Jumala syntyy seimeen, tulee lähelle. Ehdotan Sinulle, hyvä lukija, että varaisit tänä jouluna aikaa pysähtyä seimen luo. Anna itsellesi tilaa katsoa, millä joulusi ja seimesi on lastattu. Avaa kotikirkkosi ovi, ehkä kauneimpiin joululauluihin, aattoillan hämärään tai jouluaamun hiljaisuuteen. Lepää tunnelmassa ja kohtaa seimen lapsi. Tahdon kiittää Nousiaisten seurakuntaa yhteisestä matkasta ja Uudenkaupungin seurakuntaa kutsusta kirkkoherran tehtävään sekä toivottaa kaikille lukijoille tunnelmallista joulua. Juhana Markkula