Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kaisa Virtala johtaa Eläkeliiton Vehmaan yhdistystä

Eläkeliiton Vehmaan yhdistys piti syyskokouksensa 13.11. Vehmaalla. Kokouksen puheenjohtajan toimi Eläkeliiton liittovaltuuston jäsen Riitta-Liisa Valpola Pyhästärannasta. Kokouksessa oli 35 yhdistyksen jäsentä käsittelemässä sääntömääräiset asiat kuten puheenjohtajan valinta seuraavaksi vuodeksi, jäsenten valinta erovuoroisten tilalle hallitukseen sekä seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Puheenjohtajana jatkaa Kaisa Virtala ja hallituksen erovuorossa olevat Kaarina Frosterus , Salme Nurmi, Taito Suominen sekä Heimo Vähämiko valittiin uudelle kaksivuotiskaudelle. Vuoden 2020 toiminta jatkuu samansuuntaisena kuin ennenkin. Kokoonnutaan kuukauden toinen keskiviikko kuukausikokoukseen, jossa on luento erilaisista aiheista. Viikoittain kokoontuu tuolijumppa, boccia ja sauvakävelyryhmä. Pelikerho kokoontuu kahdesti kuukaudessa. Tehdään retkiä eri teattereihin ja jatketaan kesäretken järjestämistä yhdessä Nousiaisten yhdistyksen kanssa. Nyt kokousedustajien toiveena oli, että järjestetään sokkoretki ja se lisättiin toimintasuunnitelmaan. Kokouksessa hyväksyttiin myös kannanotto, joka on sisällöltään sama kuin Varsinais-Suomen piirin kannanotto koskien vanhusväestön sosiaali- ja terveyden hoidon maksuja. Kannanotto vaatii kunnilta ja kuntayhtymiltä valveutuneempaa paneutumista iäkkäiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen määräytymiseen. Asiakasmaksuja tarkistetaan kunnissa ensi vuoden alusta lukien. Lähes puolelle pitkäaikaissairaista terveydenhuoltomenot ovat merkittävä taloudellinen rasite. Tämä ei koske vain pienituloisia, vaan myös suurelta osin keskituloisia. Eläkejärjestöjen viime vuonna tekemän selvityksen perusteella tiedetään, että noin viidennes pitkäaikaissairaista on asiakasmaksujen vuoksi tinkinyt viimeksi kuluneen vuoden aikana muista menoista kuten ruuasta. Joka kymmenes on asiakasmaksujen vuoksi siirtänyt menoaan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vuosittain yli 300 000 sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja päätyy ulosottoon. Eläkeläisten määrä tästä ryhmästä on kasvava. Asiakasmaksut eivät saa aiheuttaa eläkeläisille velkaantumista ja ulosottoja. Asiakasmaksu on myös lain mukaan jätettävä perimättä tai sitä voidaan kohtuullistaa, jos periminen vaarantaa asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon. Tämä lain suoma mahdollisuus on alikäytetty. Asiakasmaksuihin tehtyjen korotusten lisäksi paljon sairastavien pienituloisten eläkeläisten tilannetta ovat entisestäänkin kurjistaneet tällä vuosikymmenellä tehdyt korotukset lääkkeiden ja terveydenhuollon matkojen omavastuuosuuksiin sekä leikkaukset perusturvaetuuksiin. Nämä toimet ovat heikentäneet pienituloisten ja paljon sairastavien iäkkäiden palvelujen saatavuutta. On perusteltua kysyä, onko kaikilla iäkkäillä ihmisillä Suomessa varaa sairastaa ja onko iäkkäillä varaa perusoikeuteen eli riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Eläkeläisiä ei tule ajaa toimeentulotuen asiakkaiksi heidän tarvitsemiensa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden vuoksi. Asiakasmaksuja ei tule korottaa vuoden 2020 alusta.