Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Älykylä vaatii älykästä yhteisöä

Arctic Smart Village Oy:n toimitusjohtaja Juri Laurila esitteli Mynämäen valtuustolle maanantaina uutta älykylä-konseptia. Yritys toivoo, että kunta lähtisi mukaan älykylän markkinointiin 30 000 eurolla. Markkinointikampanjalla etsittäisiin vaihtoehtoisesta asumisesta kiinnostuneita. Parhaimmillaan älykylä voisi houkutella Mynämäkeen uusia asukkaita, ehkä jopa kymmeniä lapsiperheitä. Esimerkiksi Utajärvellä älykylään tavoitellaan 30– 40 perhettä. Älykylän rakennuttajana toimisi asumisosuuskunta, mikä mahdollistaisi kohtuulliset asumiskustannukset. Säästöjä syntyisi muun muassa yhteishankinnoista. Yksittäiset perheet pääsisivät uuteen kotiin kiinni pienellä rahoituksella. Asukkaiden omarahoitusosuus olisi vain kymmenen prosenttia. Muihin asumisen kustannuksiin älykylässä voisi itse vaikuttaa. Asukkaat olisivat osuuskunnan jäseniä niin kauan kuin he älykylässä asuisivat. Mikä kylästä sitten tekisi älykkään? Älykylä olisi lopulta yhtä älykäs kuin kylään muuttavien ihmisten yhteisö. Asukkaista riippuisi, miten he hyödyntäisivät energiaratkaisuja, uutta teknologiaa ja jakamis- ja kiertotaloutta. Kylässä voisi olla yhteisiä tiloja ja esimerkiksi yhteiskäyttöautoja. Asumisosuuskunta voisi käyttää ratkaisuissa apuna Arctic Smart Villagen asiantuntijoita. Konsepti sinällään on erinomainen. Arctic Smart Village uskoo konseptiin niin paljon, että sitä ollaan lanseeraamassa kansainvälisille markkinoille. Mynämäen älykylästä tulisi esimerkkikohde Kiinan markkinoille. Esittelyn mukaan kunnalle tulisi markkinointirahan lisäksi maksettavaksi vielä 120 000 euroa, mikäli älykylä toteutuisi. Satsaus ei ole suuri, jos Mynämäkeen saadaan uusia asukkaita. Älykylän selvittely lähti 17 valtuutetun aloitteesta, eli ainakin osalla päättäjistä olisi innokkuutta älykylä-hankkeeseen. Sitä voi kuitenkin epäillä, herättääkö älykylä riittävästi kiinnostusta juuri Mynämäessä. Todennäköisesti helpommin älykylä syntyisi pääkaupunkiseudulle tai Tampereen, Turun tai muun yliopistokaupungin läheisyyteen. Toisaalta harva uskoi Livonsaaren yhteisökylän rakentumiseen, silti kylässä on eletty virkeää elämää jo vuodesta 2005. Yhteisökylään on noussut hirsi-, savi-, olki- ja monimuotoisia puutaloja ja kylän asukkaat ovat tyytyväisiä. Asumisen erilaiset vaihtoehdot lisääntyvät, Mynämäessä tai ainakin jossain muualla.