Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Viljelijät pohtivat tulvasuojelua Sirppujoen alajuoksulla

Uudessakaupungissa makeanveden altaaseen laskevan Sirppujoen alajuoksun maanviljelijät pääsivät keskiviikkona kertomaan kokemuksistaan tulvien haitoista Antti Kasevalle ja Kimmo Laineelle , jotka työskentelevät Pro Agrian ja Turun AMK:n Sirppujoen vedenlaadun ja tulvasuojelun parantaminen -hankkeessa. Keskiviikkona järjestettyihin esittelytilaisuuksiin saapui yhteensä noin 15 viljelijää tai muuta maatalouden vesitaloudesta kiinnostunutta. – Tavoitteemme on kartoittaa tulvaongelman laajuutta ja haittoja, miettiä ratkaisuja tulvan hallintaan ja etsiä ratkaisuja tulvahaittoihin sopeutumiseen, Kaseva kertoi. Korkeuskarttojen äärellä viljelijät kertoivat, mihin vuodenaikaan ja millaisia ovat olleet tulvahaitat juuri heidän peltolohkoillaan. – Tarkoitus olisi esittää kullekin kartassa esitetylle tulvaongelma-alueelle pari vaihtoehtoista menetelmää tulvien varalle. Maanomistajan näkemys ja tieto on tärkeää siinäkin mielessä, että hän tietää, onko pelto hänelle hyvä, tuottoisa ja toimiva, ja hän haluaa sen pysyvänkin käytössä. Jos kyseessä on kakkostason lohko, suositus on silloin jotakin muuta kuin sähköä kuluttava pumppu, Kaseva sanoi. Tulvan hallinnassa perinteisten säännöstelyn, perkausten ja pengerrysten lisäksi kyseeseen voisivat tulla veden viivytysratkaisut valuma-alueella, jokisuun avaaminen ja ruoppaaminen, ongelmakohtiin rakennettavat pumppaamot ja patovallit sekä joen ja altaan säännöstely ennakoivammaksi automatisoinnin avulla. Sirppujoen alajuoksun tulvaongelmat syntyvät paitsi alavista maista joen ympärillä, peltomaan tiivistymisestä, ilmaston muuttumisesta rankkasateiden ja kuivuusjaksojen pidempiin kausiin, mutta myös makeanveden altaan pinnankorkeudesta. – Tässä on selkeä eturistiriita. Mitä korkeammalla pinnan taso on alajuoksulla, sitä enemmän se tuottaa tulvaongelmia matalalla oleville kiinteistöille ja peltolohkoille. Toisaalta virkistyskäytölle ja veden laadulle altaalla olisi eduksi, että pinta olisi korkealla. Silloin siellä olisi puskurikykyä eikä umpeenkasvua tapahtuisi niin nopeasti, Kaseva sanoo.