Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Mynämäkeen tarjolla Älykylän referenssikohde

Maaseudulla uusien asukkaiden saaminen kuntaan on yhä vaikeampaa, ja erityisesti tarpeen olisivat kohtuuhintaiset vuokra-asunnot. Mynämäkeen on nyt tarjolla Älykylä-konseptin asumisosuuskunta, joka on omistusasumisen ja vuokra-asumisen välimuoto. Arctic Smart Village Oy on valmis tekemään Mynämäen kohteesta referenssin tulevalle Kiinan markkinoinnille. Sen takana on Uusi kaupunki -kollektiivi, johon kuuluu kymmenen arkkitehtitoimistoa ja noin sata arkkitehtiä. Älykylä-konseptin mahdollisuuksien selvittely lähti Mynämäessä liikkeelle 17 valtuutetun aloitteesta. Kunnanhallitus ottanee siihen kantaa vielä kuluvan syksyn aikana.   Asiaa oli maanantaina esittelemässä Mynämäen valtuustolle ennen valtuuston virallista kokousta Arctic Smart Villagen toimitusjohtaja ja konseptin kehitellyt Juri Laurila . Seutu on Rovaniemellä asuvalle Laurilalle tuttu, sillä hän on syntyisin Uudestakaupungista. Asumisosuuskuntamallin tavoitteena on madaltaa kynnystä omistusasumiseen ja maaseudulle muuttoon asuinkustannusten kohtuullistamisella ja rahoituksen mahdollistamisella. Rakennusvaiheessa säästöjä tulee ryhmärakennuttamisen kautta ja asumisaikana esimerkiksi energiankulutuksessa omalla energiantuotannolla ja älyverkolla. Osuuskunta voi yrityksenä luoda kylään myös yritystoimintaa, josta saadaan tuloja. Säästöjä on löydettävissä myös yhteisöllisyyden kautta jakamis- ja kiertotaloudesta. – Konsepti on luotu nimenomaan harvaan asutun alueen ongelmia silmälläpitäen. Monenlaisia esimerkiksi lapsiperheiden maalle muuttamisen esteitä voidaan ohittaa tekemällä asioita hieman toisin, Laurila toteaa. Älykylän talot voivat Laurilan mukaan olla sellaisia kuin yhdessä nähdään paikkaan sopivaksi: pientaloja, rivitaloja tai kerrostaloja. – Kun tehdään vuokra-asuntoja, rahoitusmalli asunto-osuuskunnassa menee niin, että kymmenen prosenttia on omarahoitusosuus, 60 % valtion takaamaa rahoituslaitoslainaa ja 30 % vakuuksia rakennuksista. Laurila muistuttaa, että erona asumisoikeusasumiseen on se, että tässä osakkaat ovat osuuskunnan omistajia, ASO:ssa eivät.   Mynämäen kunnalta Älykylä-hankkeeseen mukaan lähteminen vaatisi rahallisesti alussa 30 000 euroa, joka Laurilan mukaan menee pitkälti markkinoinnin toteuttamiseen. Toinen laskuerä kunnalle olisi 120 000 euroa, mutta se peritään ainoastaan jos hanke toteutuu. Kunnan vastuulla on osoittaa Älykylälle paikka ja sitoutua luovuttamaan se sovittua maksua vastaan. Osuuskunta perustetaan vasta, kun saadaan riittävä määrä sitoutuneita asukkaita. Osuuskunta on yritys, ja ottaa perustamisensa jälkeen vastuun rakentamishankkeesta. Aloitteen pohjalta asiaa kunnassa valmistellut elinvoimapäällikkö Juha Liukkonen on laskenut, että mikäli Älykylän tuomista 50 uudesta asukkaasta puolet olisi työssäkäyviä ja puolet koululaisia, kunta saisi verotuloina ja valtionosuuksina lisää tuloja vuodessa 345 000 euroa plus kiinteistöverotuotto. – Elinkeinoelämän kasvun myötä tulee tietysti välillisiä tuloja, ja hyötyinä myös hankkeen saama näkyvyys, ja toivotaan että myös niitä matkailijoita tulee lisää, Laurila huomauttaa.   Yhtään Älykylää ei Suomessa vielä ole toteutettu, mutta Utajärvellä alkaa markkinointi ensi vuonna. Laurila toteaa monestikin kuulleensa, että on konseptin kanssa 10 vuotta etuajassa. – Itse väitän, että maailma on ihan valmis tähän. Kun maaseutu on kuihtumassa, pitää tehdä muutoksia heti eikä vasta sitten kun se on jo kuihtunut.   Asumisosuuskunta on omistamisen ja vuokra-asumisen välillä oleva asumisen malli. ARA:n malli kehitettiin ratkaisuksi kohtuuhintaisen vuokra-asumisen kehittämiseen. Älykylässä toteutetaan Arctic Smart Village Oy:n kehittämää harvaan asutuille alueille räätälöityä versiota. Asumisosuuskunnassa osuuskunta omistaa rakennukset ja asukkaat asuvat vuokralla. Asukkaat ovat mukana osuuskunnassa ja siten mukana myös vuokran määrittämisessä. Osuuskunta voi yrityksenä tuottaa asumisen lisäksi myös muita palveluita. Älykylissä vähimmillään energian tuotanto ja jakelu, mutta myös esimerkiksi lähiruokaa, hyvinvointi- ja terveyspalveluita ja ravintola- ja kahvilapalveluita. Lähde: Arctic Smart Village