Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Ranka suorassa

Suoraselkäisyyttä peräänkuulutettiin Mynämäen valtuustossa puolin ja toisin, mutta siitä oli eriäviä näkemyksiä, millaista se on. Miia Keskitalon (kesk.) mielestä ei ollut suoraselkäistä ostaa miljoonilla Attendon tiloja kun taas Pekka Myllymäen (kesk.) mielestä nimenomaan oli, koska muutoin oltaisiin samoissa tiloissa vuokralaisen asemassa. – Tila on täydellä toiminta-arvollaan vuokrattu Akselille eli hankintaan mennyttä rahamäärää vastaan saadaan vuokratuloja, ja meillä on Kasitien parhaat sote-tilat, kun terveyskeskuskin valmistuu, Myllymäki korosti.   Tuloverotusta korotettiin esillä olleista vaihtoehdoista maltillisemmalla ja kiinteistöverojakin kautta linjan. Uutena käyttöön otettiin viime vuonna tehdyn linjauksen mukaan rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero. Toiveena on, että yksityiset tontinomistajat aktioituvat markkinoimaan tonttejaan. Kovempaa tuloveron korotusta esittänyt Tuula Toivonen (sd.) muistutti luvuista: valmistelussa olevassa talousarvioehdotuksessa ensi vuoden tulos on 1,8 miljoonaa alijäämäinen ja vuosikate 300 000 miinuksella. 0,50-prosenttiyksikön noston tuottama 550 000 euroa olisi tarpeen, jos halutaan hoitaa keskimääräistä iäkkäämmän väestön palvelut, auttaa lapsiperheitäkin selviämään sekä pitää nykyiset kustannustehokkaat vapaa-ajanpalvelut ja huippulukiokin. Kimmo Karkoinen (ps.) olisi halunnut, että veronkorotuksen sijaan etsitään säästöjä sieltä mihin rahaa eniten menee eli Akselista. Maltillisen 0,25 korotuksen kannalla olleen enemmistönkin puheenvuoroissa muistutettiin että muutakin on tehtävä talouden kuntoon saamiseksi. Palveluverkon rakenteiden muutoksen tarpeesta muistuttivat muiden muassa Juha Vanhanen (kok.) ja Taina Laitinen (Mynämäki 3000). – Meillä on erittäin suuresti ylimitoitettu palveluverkko koulupuolella tarpeisiin nähden, Laitinen muistutti. Katseet kääntyvät kouluihin ensimmäisenä, koska ne ovat Akselin jälkeen merkittävin menoerä. Lukiokin nyt nostettiin esiin, koska kunta joutuu sitä rahoittamaan yhä enemmän omalla rahalla, kun valtio on omaa osuuttaan vähentänyt. Kouluverkosta säästäminen ei ole yksioikoista. Myllymäki muistutti että nykyisen oppilasmäärän optimin mukainen opettajien määrän tehostaminen 30:stä 23:een toisi laskennallisen 345 000 euron säästön, mutta ei onnistu ilman investointeja koulutiloihin, koska jonnekin oppilaat on sijoitettava. Hanna Silvaania (kesk.) harmitti se, että kouluverkko on aina se johon säästettäessä hyökätään, vaikka sivistystoimi on pysynyt hyvin budjetissaan.   Miia Keskitalo ihmetteli, missä viipyy kunnan talouden tasapainottamisohjelma. Sen olisi pitänyt hänen mielestään tulla jo tähän, tai viimeistään seuraavaan valtuuston kokoukseen. Kunnanjohtaja Seija Österberg vastasi, että ohjelma on tavoitteena tuoda alkuvuodesta ensimmäiseen valtuuston kokoukseen. Ohjelmasta tulee hänen mukaansa rankka, sillä täytettävänä on neljän vuoden aikana 1,5 – 2 miljoonan euron gäppi. – Ja tiedätte, että sellainen ei lähde juustohöylällä, hän painotti.   Valtuusto kokoontui poikkeuksellisesti Karjalan koululla, ja hyvä niin, sillä osa valtuutetuista myönsi ettei ole koululla aiemmin käynyt. Koululla on erittäin hyvät tilat, mutta oppilaista on pulaa. Monenlaisia mahdollisuuksia siinäkin on selvitettävänä. Edellisessä kasvatus- ja sivistyslautakunnan kokouksessa merkittiin esimerkiksi tiedoksi, että Laitilan kaupungille ollaan tekemässä lausuntopyyntöä koskien mahdollista yhteistyötä Karjalan koulun täyttöasteen parantamisessa.