Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Sanna Marin U:gissa: Ratahankkeita ei ole asetettu vastakkain

Uudenkaupungin torilla oli yleisöllä lauantaina mahdollisuus jututtaa liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinia (sd.) Useammassakin keskustelunavauksessa tuotiin esille väitteitä, että ministeriö jarruttaa tarkoituksella Tunnin junaa ja pyrkii sen sijaan edistämään Tampereen Suomi-rataa. Marin ei pidä huolta perusteltuna, vaan hänen mielestään on tarkoitushakuista, jos jollakulla on halu asettaa eri maakuntia tai hankkeita vastakkain. – Tämä hallitushan on omassa ohjelmassaan nimenomaisesti linjannut, että edistetään raideyhteyksiä niin lännen, pohjoisen kuin idänkin suuntaan. Hankkeita ei ole asetettu vastakkain. Päinvastoin, haluamme että koko suunnittelulle varmistuu rahoitus ja suunnittelu voidaan saattaa loppuun nyt tehtävillä päätöksillä, Marin vakuutti. Uutisointi on Marinin käsityksen mukaan perustunut viime hallituskaudella tehtyihin selvityksiin ja aineistoihin. – Nykyinen hallitushan on lähtenyt tekemään hyvin erilaisia hankeyhtiöitä, ja asettanut myös niille erilaisia reunaehtoja kuten että määräenemmistö hankeyhtiöissä pitää olla julkisomisteisia ja valtion pitää tulevaisuudessakin omistaa keskeinen infra. Nyt perustettavien hankeyhtiöiden tehtävänä on molempiin hankkeisiin liittyvä suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti. Valtio on päättänyt sitoutumisestaan edellyttäen, että kunnat ja muut mahdolliset toimijat osallistuvat hankkeisiin. Osakasneuvottelut kuntien kanssa alkoivat viime viikolla. – Itse toivon, että neuvottelut sujuvat ripeästi hyvässä hengessä niin että mahdollisimman pikaisesti voisimme perustaa hankeyhtiöt. Sen jälkeen kun yleis- ja ratasuunnittelu on valmis, voidaan rakentamispäätöksiä tehdä. Mutta nyt elämme vasta tätä suunnitteluvaihetta. Toritilaisuuteen osallistunut vehmaalainen Mika Munkki toivoi ministeriön myös tarkistavan laskelmia, joiden mukaan Tunnin juna ei juuri nostaisi radan käyttäjämäärää. – Niissä on järkyttävä ero Varsinais-Suomen liiton tekemiin laskelmiin. Liitto on laskenut niin, että jos tunnissa pääsee Helsinkiin, niin ei kannata ajaa kahta tuntia moottoritiellä ja maksaa 40 euron pysäköintimaksua, eli kyllä sieltä lisää ihmisiä junaan tulee, Munkki totesi. Marin muistutti, että aineisto, johon esimerkiksi STT:n juttu perustui, on edellisen hallituksen hankeyhtiövalmisteluun liittyviä laskelmia. – Olemme pyytäneet Väylältä päivitetyt laskelmat, jossa huomioidaan paremmin esimerkiksi nopeamman yhteyden vaikutus matkustajamääriin, hän kertoi. Henkilöliikenteen saamiseen Turku-Uusikaupunki-radalle ministeri ei ota kantaa suuntaan eikä toiseen. – Rataa ollaan sähköistämässä, ja tietenkin samassa yhteydessä on syytä tarkastella henkilöliikennekysymystä. Meillä on nyt käynnistetty kattavan valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu, ja siinä yhteydessä tarkastellaan myös liikenteen palveluun liittyviä kysymyksiä, johon myös tämä Uudenkaupungin matkustajaliikenne totta kai kuuluu, Marin totesi. Suunnitelmassa tarkastellaan laajasti niin väyläverkon tarpeita, raideyhteyksiä, tieyhteyksiä, meriväyliä, lentokenttäverkostoa kuin myös liikenteen palveluita ja niitä tarpeita. – Kyseessä on kuitenkin parlamentaarinen työ, johon on kutsuttu kaikki eduskuntapuolueet, ja työ on hyvin laaja, niin en lähde ennakoimaan työn lopputuloksesta tässä vaiheessa vielä mitään. Marin odottaa kolmen hallituskauden ajaksi tehtävältä liikennejärjestelmäsuunnitelmalta paljon. Tavoitteena on, että se on valmis keväällä 2021, jolloin 2022 budjetti voitaisiin tehdä jo sen pohjalta. Ruotsissa vastaava laaja ja pitkälle katsova suunnitelma on ollut käytössä jo vuodesta pitkään. – Kävin Ruotsissa elokuussa ja kysyin heiltä liikennerahojen allokoinnista ja siitä, miten eri maakunnat kilpailevat rahoituksesta, ja he eivät edes ymmärtäneet sitä kysymystä. Marin toivookin, että kun suuntaviivat, periaatteet ja hankkeet saadaan parlamentaarisesti sovittua, päästäisiin irti alueiden vastakkainasettelusta koko Suomen kehittämisen ajatteluun ja samalla eroon kysymyksenasettelusta, että onko sillä merkitystä että ministeri tulee Tampereelta tai Turusta tai mistä ikinä tuleekaan. – Itse en tunnista siltarumpupolitikointia enkä sitä mielestäni ole tehnyt, mutta tiedän että Suomessa on ollut tietyt perinteet ja siksi ennakkoluuloa liikennepolitiikkaa kohtaan tulee. Yhdessä sovitut suuntaviivat ja kriteerit toisivat järjestelmään myös läpinäkyvyyttä, ja alueet pystyisivät ennakoimaan paremmin mitä tehdään milloinkin. – Nykyjärjestelmä ei ole kunnille ja kansalaisille päin läpinäkyvä. Uudenkaupungin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaana Reijonsaari-Korsman korosti ministerille myös Valtatie 8:n ja kantatie 43:n kehittämistarpeita. Yksi pullonkaula on Laitilan risteys, mutta sen parantamisesta ei ministerillä lauantaina ollut antaa vastausta. Hän lupasi kuitenkin selvittää asiaa. Juttua päivitetty 12.11.: Korjattu, että liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelutyöhön on kutsuttu kaikki eduskuntapuolueet.