Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Väestö muuttuu vähitellen

Uudenkaupungin asukasluku ei ole pariin vuoteen kasvanut, mutta väestö on muuttunut, kuten kaupunginjohtaja Atso Vainio on luonnehtinut. Käytännössä muutos tarkoittaa, että kaupunki kansainvälistyy. Sen huomaa kaduilla, kaupoissa ja erityisesti autotehtaalla, jossa puhutaan jo lähes 80:tä eri kieltä. Satamakaupungit ovat olleet aina kansainvälisiä, niin Uusikaupunki kuin kaikki rannikkokaupungit. Kansainvälisyys on kuitenkin erilaista, kun kyse on pysyvistä asukkaista, eikä vain vierailijoista. Suomessa alettiin miettiä kotouttamista, kun Suomeen saapuivat ensimmäiset pakolaiset Chilestä vuonna 1973. Seuraava aalto alkoi 1979, kun Suomen alkoi tulla Vietnamin pakolaisia. Suomalaisten valmius vastaanottaa muualta tulevia testattiin tosissaan vuonna 2015, kun Suomeen tuli 32 000 turvapaikanhakijaa. Nyt pääkaupunkiseudulla ja Turussa eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten rinnakkaiselo on jo aivan tavallista arkea. Radikaalein väestömuutos on koettu Suomen kansainvälisimmässä lähiössä Turun Varissuolla. Varissuo oli 1990-luvulla noin 12 000 asukkaan kaupunginosa, jossa oli terveyskeskus, sosiaalitoimisto, seurakuntatalo, koulut, kaupat, pankit, apteekki, Kela ja korttelipoliisi. Lähiö muistutti siis pientä kaupunkia. Nyt 2019 Varissuon asukkaista 48 prosenttia on vieraskielistä väestöä. Uudenkaupungin tilanne on siinä mielessä helpompi, että Suomessa on alueita, joissa väestömuutos on jo koettu. Asiantuntijuutta on tarjolla. Lisäksi muutos ei ole ollut sittenkään niin raju, mitä odotettiin. Autotehtaalle pendelöidään töihin muualta. Uudenkaupungin kouluissa maahanmuuttajataustaisia lapsia on vasta 1,9 prosenttia ja varhaiskasvatuksessa  kahdeksan prosenttia. Väestömuutos ei siis sittenkään tapahdu kertarysäyksellä, vaan vähitellen. Myös Uudenkaupungin ilmapiiri on sellainen, että tänne on helppo muuttaa ja asettua asumaan. Hakametsän koulussa toimii jo toista lukuvuotta valmistava ryhmä 7– 13-vuotiaille oppilaille, jotka eivät vielä osaa suomea. Kaupunki tiedottaa ja tarjoaa palveluita myös englannin kielellä. Pienissä kunnissa, kuten Taivassalossa, kansainvälistyminen on tapahtunut lähes huomaamatta. Ensin tulivat kausityöntekijät, perässä pysyvät asukkaat. Taivassalossa puhutaan paljon viroa, venäjää ja ukrainaa.