Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Koulun avoin ilmapiiri ihastuttaa maahanmuuttajia – U:gissa toimii valmistavan opetuksen ryhmä toista vuotta

Vielä toissa syksynä ulkomailta Uuteenkaupunkiin muuttaneet kouluikäiset lapset ripoteltiin eri kouluihin. Vaikka opetusta eriytettiin mahdollisuuksien mukaan, tuotti tilanne tavallisessa luokassa sekä opettajille että maahan hiljattain saapuneille lapsille haasteita. Nyt Hakametsän koulussa toimii toista lukuvuotta valmistava ryhmä, jonka opetukseen kaikki kaupungin 7–13-vuotiaat maahanmuuttajalapset osallistuvat yhden lukuvuoden verran ennen lähikoulujensa tavallisiin luokkiin siirtymistä. – Lapsilla on kaikki ympärillä muuttunut: koti, ympäristö, koulu, kieli, ruoka ja ehkä jopa perhe, sillä lapset ovat voineet asua isovanhemmillaan ja tulleet vanhempiensa luokse Suomeen vasta myöhemmin. Olen heille vähän kuin äitiopettaja täällä, ja he tietävät koko ajan, kuka on heidän kanssaan. Tämä pieni, kotoinen opetusryhmä on heille yksi tekijä, joka pysyy, opettaja Sari Sahlgren sanoo. Luokassa opiskelee tällä hetkellä kuusi oppilasta, jotka ovat kotoisin Irakista, Ukrainasta, Eritreasta ja Gambiasta. Syksyn alussa heitä oli vielä kymmenen, mutta neljä oppilasta pääsi siirtymään jo tavallisiin luokkiin. – Emme halunneet siirtää heitä heti syksyn alussa, ettei heidän tarvinnut jännittää sitä koko kesän ajan. Yleensä oppilaat ovat mukana yhden lukuvuoden ajan, mutta meillä oli mahdollisuus joustaa, Sahlgren sanoo. Alkusyksy on mennyt tämänhetkisten oppilaiden kanssa suomen kielen alkeiden harjoittelussa leikkien, pelaten ja toisiin tutustuen. Vaikka kielitaitoa ei vielä ole, lapsilla on tarve kertoa, keitä he ovat. Silloin musiikki, piirtäminen ja muut taideaineet ovat avuksi. Syysloman jälkeen luokassa on jatkettu kielitaidon kartuttamista tavoitteellisemmin, ja tänään jo harjoitellaan verbien taivutusta. Seitsemänvuotias David Zladkovskyi saa muiden mukana tehtäväkseen kirjoittaa lyhyitä suomenkielisiä lauseita, sillä hän on käynyt jo Ukrainassa vuoden koulua. – Muutoin en edellyttäisi tämänikäiseltä samaa. Yksi haasteistani on saada selville jokaisesta lapsesta, mitä hän on jo aiemmin oppinut. Ei ole hyvä mennä oppilaan riman ali, mutta ei myöskään liian vahvasti yli, koska silloin koulunkäynti muuttuu ylivoimaiseksi. Yleensä maahanmuuttajalapset sijoitetaan ikäänsä nähden vuotta alemmalle luokalle, Sahlgren kertoo. Vaikka oppilaalla olisi ikääkin, se ei takaa esimerkiksi luku- ja kirjoitustaitoa. Se saattaa puuttua myös vanhemmilta. – Silloin yhteydenpito eri viestimuodoilla on haastavaa, ja käyttöön pitää ottaa kaikki näyttelijänlahjat, ilmeet ja eleet. Hymy on jo kova juttu, Sahlgren sanoo. Suomalainen peruskoulu näyttäytyy maahanmuuttajille ilmapiiriltään avoimena, eikä koulussa tarvitse pelätä mitään. Sahlgrenin mukaan vanhemmat ovat usein niin kiitollisia hyvästä kouluympäristöstä, että heidät on helppo saada tekemään yhteistyötä. – Olen esimerkiksi rohkaissut perheitä pitämään sunnuntait leikinomaisesti sellaisina, että kotona puhuttaisiin vain suomea. Yleensä kaikilla perheenjäsenillä on jotkut kurssit käyty läpi ja aina joku tietää jotakin. Lapsetkin voivat opettaa vanhempiaan, hän sanoo. Iso apu lasten kotoutumisessa ovat mahdolliset harrastukset ja suomalaiset kaverit. Hakametsän koulussa on 110 oppilasta ja 11 heistä on maahanmuuttajia. Kun valmistavan luokan oppilaat ovat siirtyneet muiden joukkoon, he ovat sopeutuneet hyvin. – On haaste, ettei koululle alkaisi syntyä me- ja te-ryhmiä. Meidän koulussa on mennyt aika mukavasti. Lapset ovat luonnostaan välittömiä, eikä heillä yleensä ole ongelmia ystävystyä maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa, Sahlgren sanoo.