Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Uusi koulu kuvastaa uskoa tulevaisuuteen – Kanerva pohdiskeli vihkiäisjuhlassa vehmaalaisuutta

Lokalahtelaissyntyinen kansanedustaja, ministeri Ilkka Kanerva palasi tutuille seuduille, kun Vehmaalla vietettiin lauantaina uuden koulun vihkiäisjuhlaa. Kanerva on itse aikoinaan käynyt koulua Vehmaalla. – Uusi koulu on hieno rakennus, josta tulee Vehmaan tunnusmerkki ja joka todistaa vahvaa uskoa tulevaisuuteen, Kanerva totesi juhlapuheessaan. Kanerva muistutti, että uusien koulujen rakentaminen on nykyään harvinaista. – Nyt Vehmaa on halunnut tuoda mahdollisuuden uudenaikaiseen oppimisympäristöön. Koulu on oppimisen pesäpaikka. Kanerva korosti, kuinka koulutus, kasvatus ja sivistys ovat suomalaisen menestystarinan kivijalkoja. Tätä osoittaa Suomen koululaitoksen menestys useissa kansainvälisissä mittauksissa. – Kuntatalous on poikkeuksellisten haasteiden edessä. Nyt tarvitaan pienten näpertelykiistojen tilalle kykyä ennakointiin, yhteistyöhön ja strategiseen johtamiseen. Kun sääntely vähenee, se tarkoittaa luottamusta sille, että kuntatasolla pystytään asiat hoitamaan. Tästä on yksi merkki se, kun Vehmaan valtuustossa kopautettiin nuija pöytään uuden koulun rakentamiseksi. Kanerva pohdiskeli vehmaalaisuutta eri näkövinkkeleistä. – Vehmaa-sanasta on kirjallisuudessa poikkeavia tulkintoja. Yleisesti Vehmaan nimi tuo ihmisille positiivisia ajatuksia. Vehmaa tarkoittaa muun muassa vesiperäistä lehtimetsää ja viljeltyä vainiota. Kannattaa olla iloinen siitä, että luonto on antanut kunnalle nimen. Kanerva nosti esille muutama henkilöitä, joista Vehmaa tunnetaan valtakunnallisesti: Hiski Salomaa, Tuula Amberla , Vikaisen taiteilijasuku, Albin Stenroos, Timo Aaltonen ja Pertti Karppinen . – Lista kertoo, että Vehmaalla on kasvanut vahvoja yksilöitä, mutta samalla myös yhteisöt ovat pärjänneet. Kanervan mukaan suomalainen kuntaitsehallinto on kehittynyt maailman vahvimmaksi. – Edes talvisodan ihme ei olisi ollut mahdollinen ilman kuntien itsehallintoa ja koululaitosta. Nyt kunnat tuottavat kaksi kolmasosaa kansalaisten hyvinvointipalveluista. Väestöennusteet tuovat haasteita, joissa ydinkysymys on se, miten kuntia uudistetaan ja johdetaan kiihtyvässä muutoksessa. Vehmaa vietti lauantaina tuplajuhlaa. Koulun vihkiäisten lisäksi juhlistettiin kunnan 150-vuotista olemassaoloa. Kutsuvierastilaisuuden lisäksi kunta järjesti kaikille avoimen juhlan. – Vehmaa on kasvanut ja kutistunut, kukoistanut ja kituuttanut. Vehmaa on sinnitellyt ja selvinnyt. Tahtotila sillä on edelleen sama: pysyä itsenäisenä, pystyä tarjoamaan laadukkaita palveluita ja olla turvallinen, viihtyisä kotikunta täällä asuville ihmisille, kunnanhallituksen puheenjohtaja Anna Kaskinen totesi. Kaskinen kuvaili uutta koulua kouluvauvaksi, jonka syntymä on osoitus siitä, mitä tahdonvoima, päättäväisyys, yhteishenki ja sinnikkyys voivat saada aikaan. – Useamman kyläkoulun sijasta meillä on yksi yhteinen koko kylän koulu. Tämän kokoisessa kunnassa koko kylä kasvattaa -sanonta pitää varmasti enemmän paikkansa kuin suuremmissa taajamissa. Kaskinen kertasi kouluhankkeen vaiheita. – Kunta ilman koulua on kuoleva kunta, kuului aika monesta suusta, kun pohdimme uuden koulun rakentamista ja siihen liittyviä asioita. Upea hirsikoulu on tavallaan koko kylän ponnistus, kuten se olisi ollut puolitoista sataa vuotta sittenkin. Sen sijaan, että puut olisi kaadettu oman kunnan metsistä ja pulpetit rakennettu oppilastöinä, osallistuu tämänkin koulun rakentamiseen ja ylläpitämiseen koko kunnan veronmaksajayhteisö hartiavoimin. Kaskinen kummasteli nykyisiä sisäilmaongelmia. – Jotakin meni pahasti pieleen menneinä vuosikymmeninä, kun suhteellisen uusia rakennuksia joudutaan purkamaan. Olen ylpeä siitä, että jaksoimme yhteistyössä ponnistella tämän koulun saamiseksi Vehmaalle. Hirsikoulumme on osoitus sitkeästä luottamusmiestoiminnasta, kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksista ja asenteiden muuttumisesta.