Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

”Unilelu on karvainen ja ihana” – Taivassalon Pikkupoijussa oltiin koko päivä yöpuvussa

Tää on ihana päivä, Janette, 6, ja Ella , 6, hihkuvat. Ulkona on harmaata ja vihmoo vettä, mutta lapsilla on riemu katossa. Nimittäin tänään saa olla koko päivän yöpuvussa. Taivassalon päiväkoti Pikkupoijussa vietettiin perjantaina toista kertaa Yöpuku ja unilelu -päivää. Lasten mielestä päivä oli aivan täydellinen. Aamulla oli helppoa, kun yöpuvun päälle vedettiin vain ulkoiluhaalari päiväkotiin lähtiessä. Päiväkodissa sai hipsutella koko päivän yöpuvussa oma, rakas unilelu kainalossa. – Mulla olisi kyllä ollut niitä paljon enemmän. Mulla on sängyllinen unileluja, Janette kertoo tohkeissaan. Tänään hän on valinnut mukaansa unilelun, jolla ei ole nimeä. Hän muistelee saaneensa sen jostain pari vuotta sitten. – Kun menen nukkumaan, osa unileluista putoilee sängyltä alas, hän nauraa.     Ellan kaverina teemapäivässä oli unilelu nimeltä Villevi. – Mun kummitäti tai äiti on ostanut sen. Villevi on apina. Me nukutaan hyvin yhdessä, hän raportoi Villevin elämästä. Villevillä on pitkä häntä ja se on aivan ihana. Se kutittaa kivasti nenää, kun on nukahtamassa ja sillä voi rahnutella apinan selkää tai omaa kättä. Kerran Ellalla ja hänen veljellään piti olla karkkipäivä, mutta kuinkas sitten kävikään: – Äiti unohti sen kokonaan, mutta sunnuntaina meillä olikin sitten karkkia kaksi kipollista. Tällaisia tarinoita Ella supattelee iltaisin Villevin korvaan. Se kuuntelee mielellään ja ymmärtää aina, miksi mieli on apea tai tänään on ollut päivä aivan ihana.   Lassi , 4, hyppii riemuissaan trampoliinilla. Se on muuten yöpuvussa tosi helppoa! Kainalossa vauhdin hurmasta nauttii unilelu Nallukka. Kotona on myös Pollukka, Höpeli ja Isokoira . – Kun on yö, unilelu voi helpottaa vähän. Voi tulla itku, jos ei ole pehmolelua, Lassi kertoo hyppelynsä tahdissa. Lumina , 5, on samaa mieltä. Hänellä on aina sänky täynnä pehmoleluja. Äiti iltaisin nostelee niistä osan pois sängyltä, että tyttökin mahtuu karvaisten kavereittensa joukkoon nukkumaan. – Unilelun pitää olla karvainen ja ihana. Ei lentokone vois olla unilelu, Lumina selittää tomerasti, sillä hänellä on selkeä käsitys unileluista. Unilelut ovat siitä ihania, että niitä voi halata ja hypittää. – Jos ei tule uni, voi halata lelua ja kattoa kirjaa, kunnes uni tulee. – Tai sitten voi mennä syömään, Lassi kuuluttaa viereltä. Mutta unilelu pitää olla silloinkin mukana, kun lähtee yökylään. Eihän se yksikseen kotona viihtyisikään.   Pikkupoijun päiväkotilapset kruunasivat Yöpukupäivänsä esiintymällä Poijun asukkaille. Esitykseen kuului hauskoja lauluja, jotka eivät nukuttaneet, koska eihän päivällä ollut sentään ilta, vaikka yöpuvuissa oltiinkin.