Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Tunnin juna puksuttaa kärjessä – Maakuntaliitolta tukea myös muille liikennehankkeille

Tunnin juna on maakunnalle niin tärkeä hanke, että muut liikenneväylät tuppaavat jäämään sen varjoon Varsinais-Suomen liiton toiminnassa. Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen vakuuttaa, ettei liitto ole suinkaan muita liikennehankkeita unohtanut. – Valtatie 8:lla hyväksytyt hankkeet valmistuvat, kun Mynämäen ja Nousiaisten ohituskaistat saadaan kuntoon. Sen jälkeen Laitilan eritaso olisi isoin hanke Turun ja Porin välillä. Kustannukset olisivat 20–30 miljoonan euron luokkaa. Suunnitteluvalmius on hyvä, Virtanen sanoo. Virtanen toivoo, että puheet liikennehankkeiden 12-vuotisesta toimenpideohjelmasta konkretisoituisivat. – Jo vuosia on puhuttu pitkäjänteisestä liikennepolitiikasta niin, että se ulottuisi yli hallituskausien. Suunnitelmaan voitaisiin kirjata myös pienempiä hankkeita. Tunnin junan suunnitteluun varattu 40 miljoonan euron summa riittää ensi vuoden loppuun saakka. Suunnittelun vaatima kokonaispotti on 75 miljoonaa euroa. Hankkeen mahdollisesta toteutuksesta ei ole vielä tietoa. – Vaikka suunnittelu etenee, toteutus ei näytä kovin hyvältä. Se ei ole poliittista realismia, että tämä hanke asetettaisiin etusijalle. Arvioni on se, ettei hanke etene tämän hallituskauden aikana. Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio on huolissaan siitä, kuinka Varsinais-Suomen käy rakennerahastojen eurojaossa uudella ohjelmakaudella 2021–2027. – Varsinais-Suomi on ollut EU-rahoituksessa mopen osassa. Maakunta oli kohtalaisen vauras silloin, kun nykyisen ohjelmakauden päätöksiä tehtiin, mutta tilanne on vääristynyt. Rahoitus pitää saada oikeudenmukaisemmaksi, Nuotio vaatii. Kun nyt Varsinais-Suomen vuosirahoitus on seitsemän euroa asukasta kohti, niin Lapissa luku on 106 ja Pohjois-Pohjanmaalla 66 euroa. Nuotio viittaa esitykseen, jonka mukaan Länsi-Suomessa asukaskohtainen summa nousisi 34 euroon vuodessa. – Viesti ei ole mennyt perille. Puhutaan Etelä- ja Länsi-Suomen ryöstöretkestä, vaikka Itä- ja Pohjois-Suomessa rahoitus olisi edelleen yli kaksinkertainen asukasta kohti laskettuna. Maakuntajohtaja Kari Häkämies pohtii maakuntien tulevaisuutta. – Hallitusohjelman mukaan Suomeen luodaan maakuntajärjestelmä, johon tulevat vain sosiaali- ja terveystoimi sekä pelastustoimi. Tämä tarkoittaa maakuntaorganisaatioita, jotka eivät tee niitä töitä, joita maakuntien liitot nyt tekevät, Häkämies huomauttaa. Häkämiehen mukaan kyse on puoluepolitiikasta, kun termiksi on valittu maakunta eikä esimerkiksi sote-aluetta tai sote-piiriä. – Ennenkin on tehty huonoja nimivalintoja. Lääninhallitus ehkä aikoinaan vielä tiedettiin, mutta aluehallintovirasto ja Ely-keskus eivät sano monellekaan mitään. Lääninhallitukset joutivat mennä, mutta niiden tilalle ei tullut onnistuneita ratkaisuja. Suunnittelujohtaja Heikki Saarento nostaa työpöydällä olevasta asiapaljoudesta esille muun muassa maakunnallisen liikennestrategian päivityksen. – Strategien laadinnassa jalkaudumme loppusyksyn tai alkutalven aikana seutukuntiin, Saarento toteaa. Kahdeksan maakuntaliiton yhteistyöhanke merialuesuunnitelman laatimiseksi koskee myös Vakka-Suomea. Aiheesta järjestetään palaveri marraskuun lopulla Uudessakaupungissa. Maakuntaliiton tiloissa majailevan Valonian toimialapäällikkö Riikka Leskinen kiinnittää huomiota etenkin liikenteen päästöihin ja vesiensuojeluun. – Liikenteen kunnianhimoisiin päästötavoitteisiin pohditaan ratkaisuja seutukuntakohtaisesti. Vesiensuojelu on akuutti asia, sillä monet vesityypit ovat uhanalaisia ja tilanne pahenee yhä, Leskinen muistuttaa.