Oukkulanlahden torni purkukunnossa Lemussa – Petelius lupautui kunnostushankkeen suojelijaksi

Metsähallitus asetti viime syksynä Lemussa sijaitsevan Oukkulanlahden luontopolun turvallisuussyistä käyttökieltoon, koska etenkin pitkospuut olivat rapistuneet kehnoon kuntoon. Kun Metsähallitukselta ei herunut euroja polun kunnostamiseen, Maskussa ryhdyttiin virittelemään talkoohanketta. Keväällä Oukkulanlahden projekti otti askeleen eteenpäin, kun Metsähallitus ryhtyi neuvottelemaan partiolippukunta Kolkankävijöiden kanssa kummisopimuksesta. Sitten tuli uusi takaisku. – Lintutorni on niin mätä, että se joudutaan purkamaan. Kaikki näytti jo hyvältä, joten tämä on kauhea pettymys. Nyt emme pääse edes nollapisteestä jatkamaan, vaan sen alta. Periksi ei kuitenkaan anneta. Yritämme pelastaa luontopolkua ja lintutornia järjellä, tunteella ja apinanraivolla, hankkeen puuhamiehiin kuuluva Pasi Niittymäki vakuuttaa. – Torni on tehty niin järjettömän typerästi, että vesi pääsee uimaan rakenteisiin. Niittymäen mukaan partiolaisten lisäksi myös Rotaryklubi ja Lions Club olivat valmiina jeesaamaan uusien pitkospuiden rakentamisessa. Tarkoituksena oli lahjoitustilin avaaminen rakennusmateriaalien hankkimiseksi. – Pari-kolme tonnia olisi varmasti saatu polun kunnostamiseen, mutta uuden lintutornin rakentaminen maksaa karkean arvion mukaan 20 000–30 000 euroa.   Metsähallituksen kenttäpäällikkö Anssi Riihiaho ei myönnä virheitä Lemun tornirakentamisessa. – Aikoinaan pidettiin kunnia-asiana, ettei tällaisissa kohteissa käytetä painekyllästettyä puuta. Nyt vettä on kuitenkin päässyt tukijalkojen sisään niin, että tolpat ovat lahonneet, Riihiaho sanoo. Lahovaurio on edennyt tornin ensimmäisen kerroksen yläpuolelle. – Tämän vuoksi pelkästään jalkoja ei voi vaihtaa. Todennäköisesti torni puretaan ensi talvena. Sitä ennen se on käyttökiellossa eikä sinne pidä missään nimessä kiivetä, sillä riski tornin kaatumiseen on oikeasti olemassa. Riihiahon mukaan Metsähallituksella ei ole resursseja Oukkulanlahden luontokohteen remontoimiseen. – Olemme keskittyneet kohentamaan palveluja niissä kohteissa, joissa on isoja kävijämääriä. Riihiaho kehuu paikallista aktiivisuutta Oukkulanlahden pelastamiseksi. – Kokonaisratkaisu pitäisi kuitenkin tehdä. Järjestys on hieman väärä, jos polkua ryhdytään korjaamaan, ennen kuin torni on purettu. Tornia edullisempi vaihtoehto olisi yksikerroksinen luontolava, josta kuitenkin näkisi kaislikon yli lahdelle.   Oukkulanlahden kunnostushankkeen suojelijaksi on lupautunut myös innokkaana luontoihmisenä tunnettu näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius . – Tämä on tärkeä asia, kuten kaikki luontoon positiivisesti suhtautuvat hankkeet ovat. Pitää muistaa, että Metsähallitus tekee monessa suhteessa luonnon kannalta myös erittäin tärkeää työtä siitä huolimatta, että senkin taloudelliset resurssit ovat rajalliset, Petelius huomauttaa. Petelius uskoo, että Oukkulanlahden reittiä pystyttäisiin kunnostamaan myös ilman Metsähallituksen rahoitusta. – Kyse ei kuitenkaan ole mahdottoman suurista summista, joten niiden hankkiminen esimerkiksi keräyskampanjan avulla voisi hyvinkin onnistua. Luontoon positiivisesti suhtautuvia ihmisiä, yhteisöjä ja yrityksiäkin riittää.   Lemun tilanteeseen tutustunut kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä (kesk.) muistuttaa, että Oukkulanlahden lintuvesialue on kansainvälisestikin arvokas. – Yli 1000 vesilintua voi vierailla päivittäin alueella. Myös harvinaisia lintuja on mukana. Valitettavasti lintutorni ja kulkuväylä ovat kuntonsa takia käyttökiellossa, Ala-Nissilä harmittelee. Ala-Nissilä pitää tärkeänä, että torni ja polku saadaan kuntoon. – Suuria resursseja ei tarvita. Parasta on, jos kunnostusratkaisu saadaan aikaan hyvässä yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Aion olla aktiivinen asiassa, jotta kunnostus toteutuu.