Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Kasitien suunta ei houkuttele

Vakka-Suomen Sanomien levikkialueen asukasluku on kasvussa. Näin voi todeta Lounaistiedon tilastosta, jossa tarkastellaan kuntien väkiluvun muutosta viime vuoden huhtikuusta tämän vuoden huhtikuuhun ulottuvalla jaksolla. Vakka-Suomen sekä Turun seudun kuntien Mynämäen, Nousiaisten Maskun ja Naantalin väkiluku on vuodessa kasvanut 406 henkilöllä. Absoluuttisesti suurin kasvu on tapahtunut Uudessakaupungissa, jonne mainitulla ajanjaksolla muutti 257 uutta asukasta. Kasvuprosentti oli näin ollen 1,66. Huomattavasti tätä korkeampi kasvu tapahtui Kustavissa. Kunta sai vuoden aikana 20 uutta asukasta, mikä merkitsi 2,21 prosentin kasvua. Runsaan 900 asukkaan kunnassa suhteelliseen kasvuun tuijottaminen antaa kuitenkin virheellisen kuvan: jos yksi nelihenkinen ja yksi viisihenkinen perhe muuttaa kuntaan tai kunnasta pois merkitsee se yhden prosentin muutosta väestötilastossa. Myös Taivassalossa väestökasvu ylsi yli yhden prosentin lukemiin. 23 asukkaan lisäys yli 1600 asukkaan kunnassa merkitsi 1,42 prosentin kasvua. Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon kasvu huippulukemiin näyttää heijastuneen koko Vakka-Suomeen. Uusikaupunki on oma lukunsa koko maakuntaa tarkasteltaessa, toteaa Lounaistiedon tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen. Mutta mikä selittää sen, että Uudenkaupungin hyvä meno ei heijastukaan enää Mynämäkeen, Nousiaisiin ja Maskuun, joissa väkiluku laski kyseisenä ajanjaksona. Menee spekuloinnin puolelle, toteaa Vasanen. Maakunnan väestön kasvu on joka tapauksessa suurinta Turussa sekä sen ympäristökunnissa Ruskolla, Liedossa ja Kaarinassa. Kasitien suunnan kunnat eivät houkuttele enää siinä määrin kuin kymmenen vuotta sitten. Maskun väkiluvun aleneminen 0,39 prosentilla voisi Vasasen mukaan johtua siitä, että aiempien muuttovoittoisten vuosien lapsiperheiden jälkikasvu on tullut aikuisikään ja lähtenyt maailmalle. Nousiaisissa väki väheni vuoden aikan 20 henkilöllä ja Mynämäessä 56 henkilöllä, mikä merkitsi alueen suurinta, 0,72 prosentin väkiluvun suhteellista vähenemistä. Edelleen spekuloiden: Mynämäki on ollut vahva maatalousmaa, johon elinkeinohaaran murrokset ovat iskeneet. Tämän päivän yleissuuntaus on kuitenkin se, että yliopistokaupungit ja niiden ympäristökunnat vetävät asukkaita. Sille tosiasialle paraskaan kuntamarkkinointi ei voi mitään.