Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kipsikasojen eteen aurinkovoimala – Yara aikoo supistaa hiilidioksidipäästöjään 70 prosentilla vuoteen 2025 mennessä

Yaran Uudenkaupungin tehtaalla on kunnianhimoiset ympäristötavoitteet. Samanaikaisesti kun tehdas aikoo kasvattaa tuotantoaan ja kehittää uusia tuotteita globaaleille markkinoille, kasvihuonepäästöjä aiotaan vähentää peräti 70 prosentilla. – Meillä on tavoitteena, että Uudessakaupungissa hiilidioksidiekvivalenttipäästöjä pystyttäisiin tulevaisuudessa pudottamaan jopa yli 100 000 tonnia vuodessa, Yara Suomen toimitusjohtaja Tommi Hevonoja kertoo. Yara vähensi merkittävästi hiilidioksidipäästöjään jo kymmenkunta vuotta sitten. Hevonoja kuvailee, että kun silloin vähennys oli noin 90 prosenttia, siitä jäljelle jääneestä kymmenestä prosentista on tarkoitus saada vielä pois 70 prosenttia. Hän vertaa, että hiilidioksidipäästöjen vähennys on yhtä suuri kuin jos henkilöautolla ajaisi 20 000 kertaa maailman ympäri vuodessa. – Erittäin merkittävästä toimenpiteestä on siis kyse.   Hevonoja myöntää, että hiilidioksidipäästöjen vähentäminen tuottaa Yaralle myös taloudellista etua, koska typpihappotuotanto on osa päästökauppaa. – On hienoa, että taloudelliset faktat ja ympäristötehokkuus tukevat toisiaan. Uudenkaupungin yksikössä päästöjen vähentämiseen pyritään jatkuvasti ja 70 prosentin vähennykseen on tarkoitus päästä vuoteen 2025 mennessä. Samaan vuoteen kulminoituu muitakin suuria tavoitteita. Yara aikoo hyödyntää lähitulevaisuudessa myös aurinkoenergiaa. – Meillä on tehty esisuunnitelma, että kipsikasojen eteen rantaan voitaisiin rakentaa Suomen hyötysuhteiltaan paras aurinkovoimala. – Voimalan rakentamisen edellytyksenä on, että se on myös taloudellisesti järkevää. Tämä on varmasti vain ajan kysymys. Hevonoja uskoo aurinkopaneelien hintojen laskevan niin nopeasti, että Yaran hanke voidaan toteuttaa vuoteen 2025 mennessä. Käytännössä ratkaisu tarkoittaa, että rantaan pystytettäisiin lähes 5 000 aurinkopaneelia. – Aurinko heijastuu kesällä merestä ja talvella jäästä, eli potentiaali on erittäin hyvä. Olisiko tehdas sitten jo energiaomavarainen? – Ei sentään, vaikka jo nyt tuotamme saarella itse puolet siitä energiasta, mitä tarvitsemme. Molemmissa typpihappotehtaissa on lämmöntalteenottokattilat. Kun tuotannossa syntyy lämpöä, se kerätään talteen ja käytetään sähkönä, höyrynä ja kaukolämpönä. Noin puolet sähköenergiasta tulee kuitenkin vielä valtakunnan verkosta. Yaralla halutaan olla toimialan suunnannäyttäjä ympäristöasioissa. – Siihen tulee paineita myös asiakaspinnasta. Trendi on nyt sellainen, että ympäristöasiat on otettava äärimmäisen vakavissaan. Tästä syystä Yaralla suunnitellaan myös toimenpiteitä sen edistämiseksi, että myös tuotteiden hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni. – Teemme koko ajan töitä myös sen eteen, että meidän tuotteidemme hiilijalanjälkeä pystyttäisiin seuraamaan. Se vaatii paljon perustyötä ja sitä on tehty jo koko tämä vuosi. Yksi Yaran ympäristöteoista on hyvin paikallinen. Tehdas on saanut luvan kipsikasan pesuun. Pesu on alkamassa vaiheittain. – On vaikea edes arvioida, kuinka pitkään operaatio kestää, kymmeniä vuosia kuitenkin. Niin kauan kipsiä pestään kuin fosforia sieltä liukenee, Hevonoja lupaa. Kipsikasat jäävät kuitenkin yhä edelleen maisemaan. Uudenkaupungin kipsiä ei voi hyödyntää esimerkiksi pelloilla. Kehityspuolellakin Yaralla on tehty juuri yksi iso läpimurto: – Pari viikkoa sitten saimme kehitettyä Kiinassa suosittua T15 Rega-tuotetta. Ennen kuin olimme ehtineet valmistaa sitä erääkään, asiakas Kiinasta oli myynyt sitä jo erän ja seuraavan viikonlopun aikana monikertaisen määrän. Usko kysynnän kehitykseen on siis vahva. – Ajoittain lähes mahdottomalta tuntunut tuotekehitysprojekti onnistui ammattitaitoisen henkilöstön ansiosta, Hevonoja iloitsee.     Yara esitteli viime kesänä Okra-maatalousnäyttelyssä uudentyyppistä YaraCON 24/7 -palvelualustaa. Käytännössä palvelualusta tarkoittaa kauppakonttia, josta viljelijä voi hankkia maataloustuotteita mihin vuorokauden aikaan tahansa. Kontissa ei ole myyjää, vaan kaikki toimii digitaalisesti. Kontissa hyödynnetään RFID-teknologiaa, josta Suomessa on erityisosaamista. Sitä käytetään esimerkiksi rakennusteollisuudessa. Käyttäjät tunnistautuvat ennen sisäänpääsyä konttiin. – Aivan mihin tahansa konttia ei voi kuljettaa, sillä se vaatii sähköt ja verkkoyhteyden. Kontista tiedot siirtyvät reaaliaikaisesti tietokantaan. Sieltä nähdään esimerkiksi ostojen saldot ja tuotteiden kysyntä, toimitusjohtaja Tommi Hevonoja kertoo. Markkinointipäällikkö Lauri Heimala sanoo, että kontin etuna on siirtomahdollisuus. – Sitä voidaan tarvittaessa siirtää paikasta toiseen. Yara aikoo pilotoida uutta palvelumuotoa ensi kesänä. Kontteja sijoitellaan eri puolille Suomea. – Kävin messuilla kontissa noin 400 viljelijän kanssa ja 99 prosenttia heistä suhtautui uuteen palveluun myönteisesti, Heimala sanoo. – Viljelijät seuraavat vahvasti kuluttajaliiketoiminnan trendejä, ja käyttävät aktiivisesti muun muassa verkkokauppapalveluita.