Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kääntäjä on kirjan toinen tekijä

Suomenkielisestä kirjallisuudesta noin puolet on käännettyä, mutta harva tulee ajatelleeksi, että kääntäjä on kirjan toinen tekijä. Mynämäkeläinen Oona Nyström Timonen (suomentajanimenä Nyström) on kääntänyt englanninkielistä kirjallisuutta työkseen vuodesta 2012. Hän kuvaa kirjailijan ja kääntäjän eroa vertauskuvalla: – Jos kirjailija olisi laulaja-lauluntekijä, kääntäjä olisi laulaja, joka laulaa muiden tekemiä kappaleita. Nuotit tulevat jostain muualta, mutta tulkinta ja ääni ovat omat. Nyström on tähän mennessä kääntänyt kymmenen kirjaa, joista tunnetuin lienee Paula Hawkinsin Nainen junassa. – Siitä tykkäsin itsekin tosi paljon, hän toteaa. Suomentajat ovat freelancereita ja toimeksiantoja tehdään useammalle kustantajalle. Nyström on toistaiseksi kääntänyt vain Otavalle. Viime vuonna käynnistyi Koneen Säätiön rahoittama hanke ”Suomentajat lukijoiden luo”, joka tarkoitus on tehdä kääntäjien työtä näkyvämmäksi. Hanke lähettää kahtena vuonna 25 suomentajaa sataan kirjastoon kertomaan työstään. Nyström on mukana ja vierailee Maskun kirjastossa 21.10. ja Mynämäen kirjastossa 30.10. Molemmissa tilaisuudet alkavat klo 18.   Suomentaminen ajatellaan usein mekaaniseksi sanojen toistamiseksi, mutta tosiasiassa työ on paljolti uudelleen kirjoittamista. Olennaisinta kun on tuottaa toimivaa suomenkielistä tekstiä. – Sanoille ei useinkaan ole suoraa vastinetta ja sanajärjestyksen joutuu miettimään uusiksi. Kääntäjä joutuu tekemään kirjoitustyötä samantyyppisesti kuin kirjailija, toki alkutekstiin perustuen, omasta päästä ei sitä voi keksiä. Koneet voivat avustaa asiatekstien, kuten käyttöohjeiden, kääntämisesä, mutta koneetkin osaavat vain sen mitä niihin on ohjelmoitu. – Kirjallisuus on taidetta ja sen tarkoitus on luoda jotain uutta, ja sitä kone ei ymmärrä. Käännöskirjallisuudella on tärkeä merkitys siihen, miten saamme vaikutteita, tietoa ja ymmärrystä vieraista kulttuureista. – Jos me täällä Suomessa vain keskenään kirjoittaisimme, kyllä meillä olisi paljon värittömämpi ympäristö.   Suomentajan on oltava myös tiedonhaun ammattilainen. Jos käännettävänä on erikoisalaan liittyvää tekstiä, tietoa joutuu etsimään eri lähteistä. – Yksi oli oikein miehistelykirja, jossa oli aseita ja armeijaa ja lentokoneita, mitkä piti saada kohdalleen. Siinä jouduin ottamaan yhteyttä monen alan asiantuntijoihin. Oona Nyströmillä on tällä hetkellä työn alla nykyajan Lontooseen sijoittuva trilleri, jonka kirjailija on asianajaja kuten myös kirjan päähenkilöt. – Kirjassa kuvataan paljon oikeusjuttuja, puhutaan lakikieltä ja henkilöt heittävät keskenään asianajajaläppää. Siksi minunkin pitäisi tietää miten asianajajat puhuvat ja tuntea lakitermejä. Se on hankalaa jo siksikin, että Britannian ja Suomen oikeusjärjestelmät ovat täysin erilaiset. Nyström miettikin jo, että miten ikinä tulee työstä selviytymään, kunnes keksi ottaa yhteyttä lakitoimistossa työskentelevään tuttuun kääntäjään. Tämä avusti katsomalla käännöstä läpi parin juristin kanssa. Google on nykyajan kääntäjän ehdoton etu. Kun Nyström käänsi 1920-luvun svengaavaan Lontooseen sijoittuvaa kirjaa Nuori, kaunis ja kuollut, hän etsi Googlen kuvahaulla tiettyä hiustyyliä. – Oli helpompi kuvailla sitä sitten suomeksi, kun oli nähnyt millaiselta se näyttää.   Monesti myös ajatellaan, että suomentaja on kävelevä sanakirja, ja häneltä kysytään milloin mitäkin sanaa. – En nyt sentään lonkalta kaikkia sanoja tiedä, ja sanan merkitys riippuu aina myös kontekstista. Enimmäkseen Nyström on kääntänyt dekkareita ja trillereitä – osin siitäkin syystä, että niitä julkaistaan eniten. – Aina kun tulee eteen uuden kirjailijan työ, joutuu sukeltamaan uuteen kirjoitustyyliin, olemaan vähän kameleontti. Joku kirjoittaa lyhyitä lauseita, joku pitkiä polveilevia, ja niitä pitää sitten tosissaan sommitella polveilemaan luontevasti myös suomeksi. Suomentajan pitää myös itse lukea paljon ja monipuolisesti, jotta säilyy ymmärrys siitä, miten suomalaista kirjallisuutta nykyisin kirjoitetaan. On pysyttävä myös perillä englanninkielisestä kirjallisuudesta, koska kirjoissa on usein myös viittauksia toisiin. – Kun on päivän istunut koneella ja kirjoittanut, ei vapaa-ajalla ensimmäisenä tule mieleen, että ryhdynpä lukemaan. Mutta kun sitten lukee jotain erilaista, tuntuu kuin tulisi raikasta ilmaa keuhkoihin ja aivoille ruokaa. Ikä: 35 Asuu: Mynämäessä Perhe: Mies ja kaksi lasta Työ: Kääntäjä Harrastukset: Kajakkimelonta, lukeminen Motto: Rohkeutta ei ole se, ettei pelkää, vaan se, että tekee asioita pelosta huolimatta Unelmoi: Haluaisi oppia soittamaan huuliharppua