Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

U:ki esimerkkinä maahanmuuttajien työllistämisessä – Maakuntaan laaditaan Elyn johdolla uutta maahanmuuttostrategiaa

Maahanmuuttajat ja ulkomainen työvoima ovat pitkään keskittyneet Suomessa pääkaupunkiseudulle sekä Turkuun. Nyt tilanne on muuttumassa. Uusikaupunki on tästä esimerkki. – Uudessakaupungissa maahanmuutolla on merkitystä, kaupunginjohtaja Atso Vainio sanoo. Esimerkiksi Valmet Automotiven jättirekrytoinnit tuskin olisivat onnistuneet ilman maahanmuuttajien työvoimaa. Autotehtaalla on jo lähes 80 eri kansallisuutta, kun vielä viisi vuotta sitten kansallisuuksia oli alle 20. Uudenkaupungin asukasluku olisi laskenut ilman uusia tulijoita. Nyt kaupungin väkiluku on pysytellyt parin viime vuoden aikana samoissa lukemissa. – Syntyvyys on pudonnut vuositasolla 150 lapsesta sataan. Odottavista äideistä jo kolmannes on maahanmuuttajia, Vainio toteaa. Muutos alkaa näkyä yhä vahvemmin päiväkodeissa ja kouluissa 2– 3 vuoden kuluttua ja tähän Uudessakaupungissa on jo alettu valmistautua.   Vainio sai viime keväänä kutsun Varsinais-Suomen Ely-keskuksen vetämään maakunnan maahanmuuttostrategian johtoryhmään. Ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki sanoo, että Uusikaupunki ja koko Vakka-Suomi voivat toimia esimerkkinä maakunnan muille kunnille. – Monilla alueilla väestömäärä pienenee ja väestörakenne on vähän vino. Uudessa strategiassa kuvataan, mitä Suomessa tapahtuu, kun syntyvyys laskee, väestö ikääntyy ja yritykset tarvitsevat työvoimaa. Elinvoiman turvaamiseen tarvitaan ulkomaista työvoimaa. Uudenkaupungin kokemukset on haluttu hyödyntää maahanmuuttostrategiaa laatiessa. – Vakka-Suomessa on herätty, että jotain työvoimapulalle pitää tehdä. Se ei vielä riitä, että käydään rekrytoimassa ulkomailla, vaan pitää myös miettiä, miten työntekijät saadaan viihtymään, Myllymäki toteaa. Hän kehuu, että Vainiolla on ollut johtoryhmässä tästä erinomaisia ideoita. Suomi kilpailee työvoimasta Euroopan muiden maiden kanssa. Esimerkiksi Puolasta ei enää työvoimaa saa, siksi katseet ovat suuntautuneet muun muassa Ukrainaan, josta maaseututiloille Vakka-Suomeen on tullut kausiluonteista työvoimaa.   Maahanmuuttostrategian johtoryhmässä ovat edustettuina Turun kaupunki, Salon kaupunki, Uudenkaupungin kaupunki, SAK, Turun kauppakamari, Ely-keskus sekä TS-yhtymä. Ely-keskus johtaa strategiatyötä, mutta varsinaisen strategian laatii Siirtolaisuusinstituutti. Maahanmuuttostrategiatyö on jo loppusuoralla. Strategia valmistuu loppuvuodesta. Se päivittää samalla vuonna 2007 tehdyn maahanmuuttostrategian. – Edellinen strategia ulottui vuoteen 2015, mutta paljolti samat kysymykset ovat osana myös uutta strategiaa. Erona on se, että kuntien ja valtion viranomaisten osaaminen on lisääntynyt, erikoistutkija Pekka Kettunen Siirtolaisuusinstituutista sanoo. Kaupunginjohtaja Atso Vainio tietää hyvin, etteivät kaikki kaupungissa suhtaudu maahanmuuttajiin myönteisesti. – Keväällä tehdystä kuntalaiskyselystä saimme tuntumaa, mitä väestö ajattelee maahanmuutosta. Mielipiteitä oli laidasta laitaan. Kasvukipuja tulee olemaan, se on luonnollista. Toisaalta hän uskoo, että Uudessakaupungissa on paljon paremmat lähtökohdat vastaanottaa tulijoita kuin monessa muussa Varsinais-Suomen kunnassa. – Siihen meillä on kaikupohjaa. Nykyväestöstä valtaosa on muuttanut tänne muualta. He tietävät, minkälaista on mennä uuteen yhteisöön ja ympäristöön. Meillä on yhteisöllisesti hyvää kokemustaustaa muuttoliikkeestä. Vainio viittaa tällä 1970-luvun tilanteeseen, kun Uusikaupunki oli väestölukuun suhteutettuna Suomen nopeimmin kasvava kunta. Autotehtaalle tultiin töihin ympäri Suomea. – Ei siitäkään ilman kasvukipuja selvitty, Vainio muistuttaa. Hänestä tärkeintä on, että kaikki pidetään keskusteluissa mukana. – Myös kriittisesti pitää saada suhtautua. Jos mielipiteet jäävät katveeseen, ne purkaantuvat jollakin tapaa kuitenkin. Muutos on kehitysprosessi.