Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Mynämäen kouluverkko

Merkittävä joukko valtuutettuja haluaa rajusti supistaa Mynämäen kouluverkkoa. Virkamiesten jo keväällä tekemän ja allekirjoittaneellekin kertoman suunnitelman mukaan nyt ollaan suunniteltu Huolin, Tarvaisten ja Pyhän koulujen sulkemista. Sen lisäksi jo käsittelyssäkin on ollut ainakin Karjalan koulun muuttaminen kaksiopettajaiseksi, mutta asiaa ei vielä ratkaistu suuntaan tai toiseen, minkä voisi kuvitella liittyvän osaltaan myös Tarvaisten tilanteeseen. Jotain väliaikaista tilannetta lukuunottamatta kouluverkon pitäisi myös perustua joihinkin tasapuolisiin perusteisiin, joten on vaikea nähdä mistä loputkaan kyläkoulut jatkossa saisivat riittävän poliittisen kannatuksen, mikäli toiset vastaavat tai jopa suuremmat yksiköt on jo suljettu. Useimmat omaa kouluaan suojelevat, mutta muita kouluja lakkauttavat valtuutetut kyllä tajuavat mihin tämä tulee johtamaan myös heidän koulun kannalta, mutta eivät todellisuudessa siitä välitä. Huolin osalta järjestettiin avoin tiedotustilaisuus siitä, miten Huolin koulun toiminta järjestetään syksystä 2020 alkaen, mutta siltä osin kun tilaisuus oli virkamiesten valmistelema niin käsiteltiinkin pelkästään sitä, että Huolin koulu lakkautetaan. Myös siellä kysyin tästä laajemmasta lakkautussuunnitelmasta. Koulut ovat varsinkin tulevaisuudessa suurin kunnallisen päätöksenteon piiriin jäävä asia ja koko nykyinen kouluverkko ollaan käytönnössä romuttamassa, joten luulisi, että kunnalla olisi ihan lakisääteinen velvollisuus tehdä kouluverkkoselvitys ja sen yhteydessä laajasti kuulla kuntalaisten mielipiteitä. Siten tuleva kouluverkko olisi kestävämmällä pohjalla ja perustuisi huomattavasti laajemmin kuntalaisten toiveisiin, mikä näyttää virkamiehille ja osalle valtuutetuista olevan kauhistus. Tämä koulutaistelun kiivainkin vaihe on Mynämäessä nyt kestänyt jo useita vuosia ja tulee vielä jatkumaankin useita vuosia, ellei koulut lopu ennen sitä. Miten aina on muka niin kiire lopettaa 1– 2 seuraavaa koulua, ettei kokonaisuutta ehditä selvittää ja kuntalaisia kuulla. Tämä toiminta palvelee vain niitä tahoja, jotka haluavat karsia koulut mahdollisimman vähiin ja sen lisäksi pienessä piirissä keskenään määrittää jäävän kouluverkon. Kun esimerkiksi Mynämäen tällä kulmalla vähitellen saadaan lopetettua Ihalaisten, Huolin ja Pyhän koulut, ei laajalle maaseutumaiselle yhteensä noin 100 oppilaan alueelle jäisi yhtään koulua, vaikka tältä pohjalta olisi moniakin eri mahdollisuuksia pitää alue kokonaisuudessaan vireänä ja elinvoimaisena. Kun koulukiinteistöt joka tapauksessa vaativat lähivuosina mittavia investointeja niin miksei näiden investointien kohdistamisessa voida lainkaan ottaa huomioon kuntalaisten toiveita millaisissa ympäristöissä ja yksiköissä opetus tapahtuu? Mitä tulee lakkautusten säästöpotentiaaliin esimerkiksi Huolin osalta niin virkamiesten mukaan opetuksellisia säästöjä olisi saatavissa noin 70 000 euroa vuodessa. En tiedä oliko kuljetuskustannusten nousua siinä huomioitu. Koulukohtaisia oppilasmääriä vastaavat remontti-investoinnit pitää joka tapauksessa tehdä johonkin päin Mynämäkeä, mutta mikäli niiden vuosipoistot haluttaisiin virheellisesti laskea vielä tähän päälle, ollaan yhteensä noin 100 000 eurossa per vuosi. Eli mikäli koulun lakkautuksesta ei koituisi minkäänlaisia haittavaikutuksia saadaan summalla katettua 1-2 prosenttia kunnan arvioidusta alijäämästä. Jos lakkautuksella on hyvin vähäisiä vaikutuksia eli alueelta jää lähivuosina muutamia asuntoja pois asumiskäytöstä tai muutama talo rakentamatta, ei taloudellisia vaikutuksia ole suuntaan tai toiseen. Mikäli alueelta jää hieman enemmän taloja tyhjilleen tai rakentamatta, on taloudellinen vaikutus jo negatiivinen. Kaikki kertomani vaihtoehdot ovat sikäli optimistisia, että niissä oletetaan, ettei säästöjen perustana olevilla yksikkö- ja luokkakokojen kasvattamisilla ole ole lainkaan negatiivisia hyvinvointivaikutuksia lapsiin. Jokainen valtuutettu ja muutkin kuntalaiset voivat sitten arvioida, kannattaako näiden ”säästöjen” vuoksi elinvoimaisia kouluja sulkea. Haluaisin myös kysyä, onko hajautetumman kouluverkon kannalla oleva puolikas valtuustosta tosiaan jo isketty niin maanrakoon, ettei heilläkään ole enää voimavaroja järjestää laajempia kuntalaiskeskusteluja kouluverkosta, mikäli virkamiehet sellaisten järjestämisestä itsepintaisesti kieltäytyvät? Patrik Salminen