Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Mynämäessä valmistelussa Huolin koulun lakkauttaminen

Mynämäessä valmistellaan Huolin koulun lakkauttamista itsenäisenä kouluyksikkönä ja oppilaiden lähikoulun määrittämisen periaatteita seuraavasta lukuvuodesta lähtien. Kasvatus- ja sivistysjohtaja Susan Porkka valmistelee asiaa niin, että se on kasvatus- ja sivistyslautakunnan päätettävissä 19.11. kokouksessa. Tämän jälkeen asia etenee käsiteltävksi kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa. Tämä kuultiin torstaina pidetyssä avoimessa tiedotus- ja kuulemistilaisuudessa Laurin koululla. Tilaisuuteen osallistui niin vanhempia, kunnan päättäjiä kuin viranhaltijoitakin. Kuntalaisilla on lisäksi torstaihin 24.10. klo 15 asti aikaa toimittaa päättäjille kirjallisia kannanottoja joko sähköisesti kunta@mynamaki.fi tai postitse kunnanvirastoon (Keskuskatu 21).   Susan Porkka selvitti tilaisuudessa asian taustaa ja tulevaa. Kunnanvaltuusto ei elokuun kokouksessaan myöntänyt Huolin koulun saneeraushankkeeseen tarvittavaa rahaa ja päätti lopettaa hankkeen. Tämän jälkeen kunnassa ryhdyttiin valmistelemaan Huolin koulun lakkauttamista, koska koululla ei ole omaa koulurakennusta. Kuluvan lukuvuoden Huolin koulu toimii Laurin koulun tiloissa. Lakkauttamisesta on laskettu opetuksen järjestämisessä kertyvän säästöjä 71 000 euroa.   Huolin koulun oppilaiden huoltajille on lähetetty elokuun lopussa kirjallinen kysely, mitä heidän mielestään olisi hyvä nyt huomioida. Henkilöstön kanssa asiasta on keskusteltu elokuun lopulla ja syyskuussa. Oppilaita on kuultu 26.9. –Kuulemisen tulosten analysointi on vielä kesken, ja asiaa valmistellaan virkamiestyönä, Porkka totesi. Valmisteluun liittyy muun muassa suunnitelma oppilaiden sijoittamisesta muihin kouluihin ensi lukuvuodesta lähtien. Kaikille tuolloin 1–6 -luokilla oleville Huolin oppilaille määritellään lähikoulu kodin ja koulun välisen välimatkan mukaan. – Käytännössä tämä tarkoittaa Laurin, Pyhän ja Aseman kouluja, Porkka totesi. Välimatkasta huolimatta näillä oppilailla on kuitenkin halutessaan mahdollisuus valita lähikoulukseen Laurin koulu, koska he ovat siellä jo tämän lukuvuoden olleet. Porkka tarkasteli myös lähikouluja myös pedagogisesta näkökulmasta. Esimerkiksi Laurin koulussa on isommat opetusryhmät muttei yhdysluokkia. Pyhän ja Aseman koulussa on yhdysluokat. Henkilöstön lukumäärää ja sijoittumista ei tarkastella vain Huolin koulun osalta vaan koko kunnan mittakaavassa. – Vakituinen henkilöstö tullaan sijoittamaan sinne, mihin oppilaita eniten suhteessa luokkakokoihin tulee tai missä henkilöstön tarve on, Porkka kertoi. Sijoittumiseen vaikuttavat muun muassa tulevien 1-luokkalaisten ilmoittautuminen ja sijoittuminen, Huolin koulun oppilaiden sijoittuminen ja huoltajien mahdolliset muut koulupaikkavalinnat.   Tilaisuuden tarkoituksena oli kerätä osallistujien mielipiteitä asiasta tiettyjen aihepiirien mukaan kuten oppilaiden koulupaikan määrittäminen, koulukyydit, prosessin aikataulu, koulukohtaiset kysymykset rehtoreille ja oppimisympäristöön liittyvät kysymykset. Salissa vallitsi tässä vaiheessa hiljaisuus, ja ensimmäisenä puheenvuoron pyytänyt valtuutettu Aappo Kontu sai aplodit kysyessään, missä koulun lakkauttamisesta on päätetty ja miksei keskustella myös jatkamisvaihtoehdosta, kun missään ei ole päätetty lakkauttamisesta? Kunnanjohtaja Seija Österberg vastasi, että kun valtuusto päätti, ettei koulua korjata, koululla ei ole omia tiloja. – Tämä on ensimmäinen vaihe selvittää sitä, että Huolin koulu itsenäisenä ei yksikkönä jatka. Myös Porkka korosti vastauksessaan, että tällä hetkellä hänellä ei muita vaihtoehtoja valmistelussa ole, koska koulurakennusta ei ole. Vanhempien kommenteissa kritisoitiin sitä, että tilaisuuden asialista on laadittu pelkästään lakkauttamisesta. Muiden muassa Patrik Salminen muistutti, että muitakin vaihtoehtoja on, esimerkiksi edullisemman remonttivaihtoehdon etsiminen tai kansalaisaloitteessa juuri esitetty moduulikoulu. Hänen mielestään nyt pitäisikin valmistella sitä, millä keinoin koulutoiminta saadaan nopeimmin palautettua Huolille. Kunnanjohtaja totesi moduulikoulualoitteenkin etenevän käsittelyyn, mutta muistutti että kaikkea kunnan toimintaa tarkastellaan tällä hetkellä nopeasti heikentyneen taloudellisen tilanteen näkökulmasta. – Tilinpäätösennuste kertoo, että meidän alijäämä menee yli kuuteen miljoonaan, ja se on hirvittävä määrä, kuusi veroprosenttia. Tämä on kunnalle aivan katastrofi, Österberg painotti. Vanhempien kommenteissa todettiin, ettei kriisikuntastatusta vältetä yhden kyläkoulun lopettamisella. Vanhemmat muistuttivat, että Huolin alueelle kyläkoulu on ollut selkeä muuttovaltti. – Jos sieltä nyt sammuu vaikkapa 2–3 talon savu, niin siihen häviävät verotulojen kautta koulun lopettamisesta saatavat säästöt, muistutti Veikko Nieminen , ja ihmetteli, että onko logiikka nyt se, että ammutaan alas kasvavin kylä. Useammasta suusta kuultiin toive kouluverkkoselvityksen tekemisestä ennen kuin Huolin koulusta päätetään mitään. – Kannatan sen tekemistä ja niin, että se tosiaan tehdään oikeasti puolueettomasti, muistutti Katja Lintula . Ilmoituksessa, jossa kutsuttiin kuntalaisia avoimeen tiedotustilaisuuteen, oli otsikkona Huolin koulun toiminnan järjestäminen 1.8.2020 alkaen. Tilaisuudessa jaetun kirjallisen tietopaketin otsikkona oli kuulemistilaisuus Huolin koulun toiminnan jatkon valmistelusta. Ei siis ihme, että tilaisuuteen saapuneet vanhemmat ilmaisivat pettymyksensä ja turhautumisensa, kun tilaisuuden avauksesta lähtien ilmeni, että oikeasti kyseessä on Huolin koulun toiminnan lakkauttaminen, eikä mitään muita vaihtoehtoja ole valmistelussa. Yksi vanhemmista kuvasikin tilaisuutta näytöskuulemiseksi. Tämän vuoksi viranhaltijat eivät myöskään saaneet vanhemmilta kommentteja lakkauttamiseen liittyviin tärkeisiin käytännön asioihin, kuten mihin kouluun kukin haluaisi lapsensa sijoittuvan ja mitä mieltä ollaan koulukuljetusjärjestelyistä. Lähes kaikki puheenvuorot olivat ihmettelyä siitä, millä perusteella on päädytty valmistelemaan lakkautusta. Siksi tuntuu, että tilaisuus ei ihan täyttänyt hallintolain säännöstä vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta asiaan osaisille. Jos osallisille henkilöille halutaan varata tilaisuus kertoa mielipiteensä, heidän pitäisi jo etukäteen tietää, millainen asia on vireillä. Kuntaliitosta löytyy muistio, jossa on käsitelty päätöksentekomenettelyä kouluverkon muutoksissa. Siinä ohjeistetaan, että kunnan on kutsussa / ilmoituksessa mainittava, mistä asiasta on kysymys ja minkälaisia vaikutuksia asialla saattaa olla asianomaisten oloihin sekä yksilöidä asia keskeisiltä osiltaan. Asiaa ei ollut Huolin kutsussa tarkennettu ja otsikkokin osoittautui lopulta harhaanjohtavaksi, ja oli siksi koululaisten vanhempia aliarvioiva. Monelta suuttumukselta säästyisi jo sillä, että ikäväkin asia olisi heti otsikossa suoraselkäisesti. Silloin kaikki osapuolet ovat keskustelun alkaessa samalla viivalla. Sari Honkasalo