Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Koptereilla tarkkoja kuvia pelloista

Dronen eli kauko-ohjattavan pikku kopterin lennättäminen mielletään helposti aikuisten leikkimiseksi, mutta harrastajatasonkin koptereita voi käyttää hyödyksi. Tätä tietoa hankekoordinaattori Pirkka Herpiö Proagriasta jakaa viljelijöille suunnatussa hankkeessa Kuvauskopterit maatalouden työkaluna. Kameralla varustetulla kopterilla kerätään pelloilta tietoa, jota voi käyttää viljelyn suunnittelussa. Vaikka kyseessä olisikin pelkkä harrastus, on kopterin lennättäminen ilmailua siihen kuuluvine vastuineen. Ilmakuvauksella saatuja väärävärikuvia hyödynnetään käytännön viljelytoimissa: suunnitellessa kasvinsuojelua, lannoittamista tai vesitalouteen liittyviä toimia pellolla. Kuvien avulla voi nähdä myös tehtyjen toimien vaikutukset. – Kopterikuvauksella voidaan havaita lohkojen huonot kohdat ja puuttua niihin. Kuvaus tehdään kasvukauden aikana, esimerkiksi sen alussa ennen kasvinsuojeluruiskutuksia. Paras kuvaussää on lonkerokeli eli tasaisen harmaa ja sateeton tai täysin kirkas ja aurinkoinen sää, mutta tällöin voi tulla haittaavia varjoja, Herpiö kertoo. – Pellolla kävelyyn ja siellä havainnointiin verrattuna kopterikuvauksessa on se etu, että kuvamateriaali jää talteen ja siihen voidaan palata silloin, kun on rauhallista aikaa. Viljelysuunnitelmia on mahdollista tehdä sitten myöhemmin, Herpiö selittää. Kopterin käytön muita hyötyjä ovat saatu kuvakulma ja tiedonkeruun nopeus. 40 hehtaarin kuvaamiseen kuluu aikaa noin 20 minuuttia. Kun kopteri lähetetään kuvaamaan, kuvattava alue voidaan rajata ohjelmoimalla se laitteeseen. Kamera ottaa satoja kuvia, jotka liitetään lopuksi yhdeksi kuvaksi. Kopterilla voidaan kuvata hyvin pieniäkin yksityiskohtia. Kuvauskulma on erilainen kuin kasvustossa kävelevän ihmisen katselukulma, joka on viisto ja noin kahden metrin korkeudelta. Kopteri kuvaa kasvuston noin 90 metrin korkeudelta ja kuva on kohtisuora kasvustoon nähden. Herpiön kokemuksen mukaan poikkeuksetta peltolohkoilta on saatu tietoa, joka on tullut yllätyksenä viljelijälle. Kuvamateriaali on siirrettävissä paikkatietojärjestelmiin, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisella kuvapikselillä on koordinaatti eli se voidaan paikantaa. Materiaali voidaan myös siirtää eri suunnitteluohjelmistoihin. – Laitteisto on nykyään sekä edullinen että yksinkertainen käyttää. Toimintaan tarvittavan laitteiston voi saada 1,5–2 tonnilla, neuvoo Herpiö. Hänen mielestään viljelijät voisivat käyttää Suomessa, joka on tietotekniikan kärkimaita maailmassa, tekniikkaa apuna vielä nykyistä paljon enemmän. Hankkeen tiimoilta pidettyihin tilaisuuksiin hankekoordinaattori toivoisi enemmänkin osallistujia. Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakan rahoittama hanke on tiedonjakamishanke. Se alkoi vuoden alussa ja jatkuu ensi vuoden loppuun. Neuvontatilaisuuksia on jo järjestetty ja talvella niitä pidetään vielä ainakin Mynämäessä ja Uudessakaupungissa. Tilaisuuksissa käydään läpi kopterin käyttökohteita, lennättämiseen liittyviä velvoitteita ja laitteistoja. Lisäksi voi saada henkilökohtaisempaa opastusta ja kaikki palvelu on ilmaista. Kopterin lennättäminen on lain mukaan lentotyötä, jossa lupien on oltava kunnossa. Lentokirjanpitoa täytyy pitää ja pitää olla vastuuvakuutus. Ensi vuoden heinäkuussa tulee voimaan ilmoitusvelvollisuus ja kopterin lennättäminen tulee luvanvaraiseksi. Tulossa on jonkinlainen Trafin Drone-ajokortti. – Kopterikuvaus on ilmailua, jossa noudatetaan vakavan vastuun periaatetta. Laitteet ovat lentäviä tietokoneita ja ongelmia voi tulla muun muassa siitä, ettei niitä huolleta, Herpiö muistuttaa. Sen sijaan vastoin yleistä luuloa, kopterilla saa kuvata melko vapaasti, tietenkään kenenkään yksityisyyttä ei saa loukata tahallisesti.