Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Vehmaan vanhimmat kylät syntyivät jo rautakaudella – Kunnan uusi historiateos valmistuu ensi vuoden alkupuolella

Vehmaan historiasta tehdään uutta teosta, joka antaa lisätietoa ja tarkentaa kunnan syntyhistoriaa. Vehmaan historia -hankkeen projektijohtaja, FM Hanna-Maria Pellinen Sigillum Oy:sta kertoo, että vuonna 1951 julkaistussa pitäjähistoriassa on vanhentuneita tietoja. – Tuohon aikaan radiohiiliajoitus oli vasta keksitty, joten sitä päästiin soveltamaan arkeologiseen aineistoon vasta seuraavina vuosikymmeninä, Pellinen sanoo. – Arkeologian ja esihistorian puolella on jopa virheitä, jotka ovat paljastuneet nyt, kun on tullut uusia luonnontieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja asioita on pystytty tutkimaan paremmin. Vehmaan uusi historian teos on tilattu juhlavuodeksi, mutta painosta ulos se tulee vasta ensi vuoden puolella. Vehmaan historiatoimikunta tilasi Sigillumilta yksiosaisen historiateoksen, joka käsittelee kunnan historiaa aina kivikaudesta 2000-luvulle. Koska ajanjakso on pitkä, kirjoittajia on kaikkiaan neljä. Kirjoittajina ovat Pellisen lisäksi FM Terhi Kivistö , FT Sami Louekari ja FL Heli Teittinen. Kivistö on erikoistunut keskiaikaan, Louekari maatalouden historiaan ja Teittinen kirjoittaa erityisesti uudemmista ajoista. Arkeologina Pellisen vastuulla teoksessa on esihistoria, historiallisen ajan arkeologia, kirkko ja kansanperinne.   Asutus on siirtynyt aikanaan sisämaasta rantoja kohti sitä mukaa, kun maa on noussut. – Väestöstä on vaikea sanoa, mistä he ovat alun perin lähtöisin, kun meillä ei ole DNA-tutkimuksia siltä aikakaudelta. Voimme päätellä vain esinelöytöjen perusteella asioita, Pellinen kertoo. Pronssikaudella esineistöä ja vaikutteita on tullut ainakin Ruotsista ja Virosta. Vehmaan vanhimmat kylät näyttäisivät syntyneen rautakaudella, kun asutus alkoi levitä ja tiivistyä. Silloin Lounais-Suomeen alkoi syntyä maanviljelyskyliä. Vehmaalla on tehty kirkonkylän järvestä siitepölytutkimuksia, jotka antavat viitteitä siitä, mitä rautakaudella on viljelty. – Vehmaalta on ollut rautakaudelta harvinaisen vähän löytöjä, naapurikunnista enemmän. Kun sitten Vakka-Suomen Metallinetsijät ovat tehneet kartoituksia, Vehmaalta on tehty löytöjä samalla tavalla kuin naapurikunnistakin, Pellinen sanoo. Laajemmat hallinnolliset aluejaot, kuten Vehmaan kihlakunta tai Vehmaan seurakunta, ovat keskiaikaisia.   Historiatoimikunta toivoi, että työn alla oleva teos painottuisi erityisesti arjen ja tavallisten ihmisten historiaan, ja teoksessa käsiteltäisiin vähemmän aatelisia ja kartanoita. Teoksessa näkyykin Vehmaan yksi erikoispiirre, kivityö, joka on ollut kunnassa tärkeä elannon ansaintakeino. Vehmaa tunnetaankin kivityöpitäjänä. Teokseen tulee kuvia aiempaa teosta enemmän. Valokuvien lisäksi teokseen kootaan myös karttakuvia ja muun muassa kuvia arkeologisista esinelöydöistä. – Itseäni on ilahduttanut muutama rautakautinen löytö Vehmaalta. Joukossa on harvinaisempiakin esineitä, Pellinen toteaa.  Vehmaan asutuksen muodostumisesta Hanna-Maria Pellinen kertoo enemmän Vehmaan koululla tiistaina 8.10. kello 18. Luento kuuluu Vakka-Suomen kansalaisopiston kurssitarjontaan. Luennolle voi ilmoittautua opiston verkkosivuilla tai puhelimitse.   Vehmaan historiateokseen on tulossa muun muassa seuraavat luvut: Vehmaa esihistoriallisella ajalla, Keskiaika (1150–1530), Vaasa-kauden uudet tuulet (1530–1630), Suurvalta-aika (1630–1700), Maatalousyhteiskunnan voimistuminen (1700-1850), Kirkko ja usko, Kunta, sivistys ja aatteet (1850–1950), Vehmaa sotien vuosina sekä Tuotannosta palveluihin (1950–2019). Lähde: Sigillum