Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Vehmaan autoistuminen alkoi kanttorista – Vakka-Opiston kurssilla tarinoidaan paikkakunnan vanhoista autoista

Vehmaalaissyntyinen, nykyisin Sipoossa asuva Juha Kaitanen vetää Vehmaalla Vakka-Suomen kansalaisopiston kurssia vanhoista autoista, joka kokoontuu kaksi kertaa. Tarkoituksena on autoilun historiaan tutustumisen lisäksi kerätä osallistujilta vanhoja valokuvia ja tarinoita paikallisista autoista. Kaitanen on luvannut tunnistaa kuvissa esiintyvien autojen merkkejä ja vuosimalleja. – Kuvista voi poimia esiin paljon tietoa. Ne ovat myös vääjäämätön todistusaineisto siitä, että jotakin on ollut jossain. Moni ei esimerkiksi usko, että Suomessa on voinut olla hollantilainen vuoden 1911–12 mallinen Spyker. Vaikka kyseessä on harvinainen ja kallis auto, sellainen on kuitenkin kuvattu Hermansaaren kartanon edessä vuoden 1915 paikkeilla, ja se on luultavasti ollut lokalahtelaisen Paavali Vähätammiston auto, Kaitanen kertoo. Koulutukseltaan luonnontieteilijä ja biologi toimi pitkään Turun Seudun Mobilistien puheenjohtajana, ja on harrastuksekseen tutkinut autoilun varhaisia vuosia jo vuosikymmenten ajan. Yksi Vehmaan vanhimmista kuorma-autoista, vuoden 1926 Reo, majailee nykyään Kaitasen tallissa. Auto kuului alun perin vehmaalaiselle Aaron Svanbergille , joka ajoi rahtia kiviliikkeille. Reon kantokyky oli kaksi tonnia eli lähes tuplat yleisempään Ford Model TT:hen verrattuna. Kaitasen omistuksessa oleva auto on luultavasti ainoa Suomessa säilynyt ikä- ja kokoluokkansa kuorma-auto. Mukanaan Kaitasella oli kuva autosta vuodelta 1928. – Takarenkaat on vaihdettu kuvassa jo umpirenkaisiin, jotka kestivät paremmin. Niiden keskiöt on itse tehty ja niitattu paikoilleen. Ilmakumirenkaat olivat pitkälle 1950-luvulle asti heikkotekoisia, ja siksi vanhoissa kuvissa autojen varusteina näkyy usein useampiakin vararenkaita, hän kertoo. Kaitasen isä Paavo Kaitanen työskenteli Vehmaalla aluksi polkupyörä- ja myöhemmin autokorjaajana vuoteen 1968 asti. Isän työtä seuraten Juha Kaitaselle tulivat paikkakunnan autot tutuiksi. Kurssilaisille hän jakoi 16-sivuisen koosteen omista muisteluistaan Vehmaan autoista ja niiden omistajista. Niihin hän toivoo seuraavalla kokoontumiskerralla korjauksia ja täydennyksiä. – Isä osti 1920-luvun vanhoja kanttiautoja, joita 1950–60-luvuilla sai edullisesti. Myös Rautilan VPK:n Studebaker purettiin meillä, ja osia käytettiin muun muassa peräkärryn akseliksi. Kerran kesässä meillä poltettiin rojua, jolloin paloauton puukorikin poltettiin, hän kertoo. Alkuun autot olivat eurooppalaista tekoa, kuten Vehmaan ensimmäinen, kanttori Sakari Turpeisen Stoewer. Auto mainitaan kahdessa lähteessä, joista se on voitu ajoittaa olleen käytössä ainakin vuosina 1915 ja 1920. Autoistuminen lähti Suomessa kunnolla käyntiin 1920-luvun puolivälin jälkeen, jolloin markkinoille tuli edullisempia amerikkalaisia autoja kuten T-Fordeja ja Chevroleteja. Myös kalliimpia Stutzeja ja Hudsoneita liikkui Suomessa. – Ne kuuluivat varakkaammille ihmisille tai sitten pirtutrokareille, jotka halusivat nopeita autoja, Kaitanen sanoo. Sodan jälkeen amerikkalaiset autot jäivät vain haaveeksi. Vanhoja autoja kunnostettiin ajokelpoisiksi vippaskonstein mahdollisimman edullisesti Kaitasten korjaamollakin. – Autoista oli kauhea pula, ja vasta vuonna 1962 poistui niiden säännöstely ja luvanvaraisuus. Autokorjaamon loppuvaiheessa muistan, miten isä tärisi hermostuksissaan, kun hän näki vanhan auton taas tulevan mäkeä ylös korjattavaksi. Että tuokin romu joudutaan taas preparoimaan jollakin tavalla ajokuntoon, hän kertoo.   Nimi korjattu jutun viimeiseen kuvaan. Ensimmäisen moottorivaunun toi Suomeen presidentti K. J. Ståhlbergin serkku Karl Emil Stålberg elokuussa 1899. Linja-autoliikenteen piti alkaa ensimmäisenä Suomessa Turun ja Uudenkaupungin välillä joulukuussa 1905. Hanke kaatui auton teknisiin ongelmiin. Vuonna 1907 automobilen suomenkieliseksi nimeksi ehdotettiin hyrysysyä tai menolaista. Frans Linström valmisti vuonna 1913 suomalaisen auton Korvensuun maatalouskonetehtaan välityönä Mynämäessä. Vuonna 1925 Suomessa oli yksi auto jokaista 566 asukasta kohti ja Yhdysvalloissa yksi auto kuutta asukasta kohti.