Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Ei varsinaista kävelykatua U:kiin – Alisenkadun ja Rauhanpuiston kunnostus alkaa todennäköisesti jo ensi vuonna

Arkkitehtitoimisto Innovarch laatii parhaillaan uutta luonnosta siitä, miltä Uudenkaupungin keskusta voisi näyttää. Aiempaa luonnosta on käyty läpi erilaisissa työryhmissä sekä yleisötilaisuuksissa ja luonnosta muutetaan nyt niistä saatujen palautteiden perusteella. Yksi idea on jo vedetty punakynällä yli: – Alisellekadulle ei ole tule varsinaista kävelykatua. Sen sijaan Alistakatua kehitetään niin, että sitä voidaan käyttää tarvittaessa tapahtuma-alueena, kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén summaa. Käytännössä se tarkoittaa, että Alistakatua uudistetaan välillä Koulukatu –  Liljalaaksonkatu. Jalkakäytävän ja ajoradan välinen korkeusero poistetaan ja koko alue laatoitetaan. – Olemme pyytäneet Innovarchilta luonnosta myös siitä, miten pysäköintiratkaisut keskustassa voitaisiin tehdä, Arvela-Hellén toteaa. Kun keskustassa sitten järjestetään jokin tapahtuma, Alinenkatu on kahden korttelin matkalla yhtenäistä torialuetta, johon on helppo tuoda esimerkiksi kalusteita. Alueelle suunnitellaan myös uusia viheristutuksia. Suihkulähteestäkin on puhuttu sekä lisärakentamisesta. Lisärakentaminen tarkoittaisi uutta asuin- ja liiketilaa. Kaupunkisuunnittelu on tilannut diplomityön, jossa tutkitaan, miten lisärakentaminen voitaisiin toteuttaa. Sen toteuttaminen ei kuulu kuitenkaan lähivuosiin.   Keskustan kehittäminen aiotaan aloittaa Alisestakadusta jo ensi vuonna, mikäli kaupunginvaltuusto myöntää ensi vuoden talousarvioon tarvittavat rahat. Kaupunkisuunnittelu esittää ensi vuodelle keskustan kehittämiseen rahoitusta. Alisenkadun uudistustyö voitaisiin toteuttaa kahtena peräkkäisenä vuonna: ensin Liljalaakson ja Sepänkadun välinen osuus ja sitten Sepänkadun ja Koulukadun väli –  tai päinvastoin. Myös Rauhanpuiston varalle on suunnitelmia. – Kirjaston remontin yhteydessä pitää harkita, tarvitseeko kirjasto laajennustilaa. Jonkinlaista lasipaviljonkia puistoon on toivottu. Ehkä sellainen voisi olla osana kirjastoa, Arvela-Hellén pohtii. Kaupunkisuunnittelussa mietitään myös, miten Rauhanpuistosta saataisiin parempi yhteys Kaupunginlahden rantaan. – Näkisin myös, että Rauhanpuiston rinteessä rannan puolella olisi jotain istumatilaa. – Nuoriso on jo ottanut Rauhanpuiston omakseen. Esimerkiksi viime keväänä meiltä toivottiin, että puistoon tuotaisiin jälleen riippukeinuja. Hankimme niitä sitten, vaikka ei se varsinaisesti kaupunkisuunnittelulle kuulu, Arvela-Hellén sanoo. Hankinnan arvo oli vähän yli sata euroa, joten ei viihtyisyyden lisääminen aina vaadi suuria summia. Uudenkaupungin linja-autoaseman tontin vuokra-aika päättyy vuonna 2023. Kaupunginhallitus on pyytänyt kaupunkisuunnittelulta lausuntoa linja-autoasemasta ja sen tontista, sillä tontti haluttaisiin vuokrata linja-autoasemakäyttöön myös seuraavaksi 25 vuodeksi. Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén pitää hyvänä sitä, että linja-autot ajavat keskustaan. – Onko se linja-autoasemarakennus siinä sitten vielä seuraavat 25 vuotta, siihen en ota nyt kantaa. Rakennuksen kunto pitäisi ensin arvioida. Linja-autoaseman yhteyteen on suunniteltu jalankulkuväylää Ylisenkadun laitaan sekä kymmenkunta uutta pysäköintipaikkaa, jotka palvelisivat torilla asioivia. Tontille on suunniteltu myös taksitolppapaikkoja. Entä jos Uuteenkaupunkiin saadaan henkilöjunaliikennettä, olisiko bussiasema silloin väärässä paikassa? – Kyllä linja-autoaseman pitää siitä huolimatta olla keskustassa. Silloin pitää sitten miettiä, miten joukkoliikenne integroidaan, Arvela-Hellén sanoo. Kaupunkisuunnittelussa on jo pohdittu sitäkin, miten junaseisakkeen lähistölle saataisiin pysäköintitilaa. – Kaupunki osti vanhan juna-aseman ympäristöstä maa-aluetta. Jos henkilöjunaliikenne käynnistyy, sille alueelle saadaan pysäköintitilaa. Sen lisäksi pysäköintitilaa voitaisiin rakentaa radan varteen myös Lokalahdentien läheisyyteen. – Se tosin vaatisi, että kaupunki ostaisi valtiolta maa-aluetta, kaupunginarkkitehti toteaa.