Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Lukutaito on eloonjäämistaito

Länsimaissakin tilastoidaan uuslukutaidottomien määräksi jo 15 prosenttia väestöstä. Suomessa ei vielä olla tällaisissa lukemissa, mutta siihen se saattaa hulahtaa, jos annamme niin käydä, totesi Mynämäessä Laurin koululla perjantaina puhunut Aleksis Salusjärvi . Kuulijoina oli sekä vanhempia että oppilaita, sillä koululla vietettiin Kodin ja koulun päivää. Samalla polkaistiin käyntiin lukemisen teemavuosi, jonka aikana koulussa on muun muassa kirjailijavierailuja, mielikirjapäivä, aamunavauksissa jatkokertomus, kirjavinkkausta, tietokirjakuukausi ja lukupiknik. Teemavuoden tärkeimpänä tavoitteena on lisätä ”lukuminuutteja” kaikissa oppiaineissa, ja kasvattaa lukemisen iloa sosiaalisella lukemisella. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Päivi Ahlfors toteaa tosiasiaksi sen, että oppilaiden lukutaito heikkenee ja sanavarasto kaventuu koko ajan. – Siihen huoleen on nyt reagoitu tällä. Tuntuu välillä toivottomaltakin. Oppilaat kyselevät sellaisia sanoja, jotka ovat ihan yleistä kieltä. Ja lukemisesta on tullut jotenkin naisten juttu. Haastaisinkin erityisesti isät lukemaan.   Toimittaja ja kirjallisuuden ammattilainen Aleksis Salusjärvi on vuodesta 2016 opettanut lukutaitoa eri paikoissa. – Homma alkoi ammatillisissa oppilaitoksissa, kun tajuttiin että lukutaito on polarisoitunut rajusti. Toiset pärjäävät paremmin kuin ikinä aikaisemmin ja toiset niin huonosti, että ovat lähes lukutaidottomia. Tällä hetkellä Salusjärvi opettaa lukutaitoa muun muassa vankiloiden nuortenosastoilla, erityisluokilla ja sairaalakouluissa. Hän kertoo hieman yllättyneensäkin, että amisnuoret ovat vaikeimpia opettaa, koska heillä suhtautuminen äidinkieleen oppiaineena on kaikkein kielteisin. Salusjärvi toteaa työnsä olevan äidinkielen opettajien tukemista. – Äidinkielen opettajat ovat ammattiryhmänä tosi yksin työssään. Siellä missä lukutaito kriisiytyy, äidinkielen opettaja on usein nuoren elämässä se ainut aikuinen, joka millään tavalla edustaa lukutaitoa, haastaa lukemaan ja yleensäkin pitää tekstimaailman nuoren elämässä. Jos kotona ei lueta, sitten se on aika iso duuni käydä yksin läpi kaikki mahdollinen teksteihin liittyvä. Salusjärvi painottaa, että jos kotona vanhemmat lukevat lapsilleen ja juttelevat teksteistä, homma alkaa pyöriä omalla painollaan ja saa sitten tukea koulusta. – Nämä lapset viihtyvät ja pärjäävät paremmin koulussa.   Jos nuoren kotona ei lueta, ja jos vaikka taustalta löytyy lisäksi lukihäiriö tai adhd, tekstin rooli nuoren elämässä jää niin vähäiseksi, ettei koulun osuus auta. Nuori alkaa suhtautua lukutaitoon asiana, joka ei kosketa häntä. Salusjärvi muistuttaa, että kuka tahansa nuoren elämässä oleva aikuinen voi olla se, joka tuo tekstimaailmaa hänen elämäänsä ja käy sitä läpi hänen kanssaan. – Se voi olla vaikka talonmies, ja teksti vaikka maitopurkin kyljessä. Ratkaiseva ikä on Salusjärven mukaan noin 10-vuotiaana. – Sen ikäiselle lukeminen ei ole enää teknisesti palkitseva suoritus. Ei riitä, että hänelle hokee lukemisen olevan kivaa vaan pitää selittää lukutaidon relevanssi. Lukeminen pitäisi ymmärtää eloonjäämistaitona, eikä minään harrastuksena tai muuna ulkopuolisena juttuna. – Lukutaito on edellytys sille, että voimme toimia subjektina. Jos kävelemme kadulla, emmekä osaa lukea liikennemerkkejä, olemme välittömässä hengenvaarassa. Pikkulapsi ei osaa niitä lukea, siksi hänet köytetään autoon tai pidetään kädestä tiellä. Sama pätee kaikkeen lukutaitoon.   Tärkeää on, että nuorella on hallussaan riittävästi sanavarastoa ja ilmaisun työkaluja pukea päässään olevat ajatukset sanoiksi, jotta hänellä on ristiriitatilanteessa käytettävissään muuta kuin nyrkit. Salusjärvi esitteli asian lukutaitoa kuvaavilla sisäkkäisillä ympyröillä: kaikki mitä päässä pyörii, ei ole puettavissa sanoiksi. Siitä mitä osataan pukea sanoiksi, ei sanota ääneen kuin pieni osa, riippuen siitä miten hyvin osaamme käyttää sanoja ja hallitsemme itseilmaisun. Ja viimeksi: kaikesta siitä vähästä mitä sanomme, muut ymmärtävät vain osan. – Kun lukee, pohtii sanoja, työstää tekstejä – kaikki nämä osa-alueet kasvavat, Salusjärvi muistuttaa.