Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kaveripiiri vetää oikeaan tai väärään suuntaan

Eläkkeellä oleva huumepoliisi Hannu Jore on eri kuvioilla kiertänyt ympäri Suomea tekemässä huumevalistustyötä jo 27 vuotta. Syyskuussa hän kiersi puhumassa Mynämäessä Laurin koulussa ja Naantalissa Maijamäen ja Suopellon koulussa helluntaiseurakunnan järjestämänä. Jore toteaa, että huumeongelma päästettiin Suomessa ryöstäytymään käsistä jo 90-luvulla. Hän kävi aikanaan sisäministeri Mauri Pekkariselle esittämässä, että jokaiseen nimismiespiiriin tulisi saada kaksi huumeasioita päätoimisesti hoitavaa poliisia sen sijaan että on vain huumeryhmiä siellä täällä. – Mulle vähän naurettiin, että sä olet vähän vouho kun olet Amerikassa käynyt ja luulet että tämä on Amerikka. Nyt ollaan siinä tilanteessa että nyt se on läpi Suomen. Ja poliisien määrä on vähentynyt niin paljon, ettei vain yksinkertaisesti ole voimavaroja tutkia.Tämä on kuitenkin sellainen ala, että siihen pitäisi perehtyä. Ei jokainen poliisi ole huumepoliisi. 1970-luvulla poliiseja oli yli 11 000, nyt 7200. – Ja kuinka paljon enemmän poliisilla nyt on töitä. Ei riitä miehet ja porukka palaa loppuun. Ministeriön tavoite nostaa poliisien määrä 7800:aan ei Joren mielestä riitä. – Pelkona minulla on myös se, että nyt meillä on todennäköisesti hallitus, joka tulee laillistamaan kannabiksen. Sitä seuraa muut aineet ja siitä se sitten lähtee ryöstäytymään käsistä. Jore toteaa, että kun kannabiksen myynti laillistetaan, vasta 15 vuoden päästä alkaa näkyä paljonko se lisää terveydenhuollon menoja.   Kouluvierailuillaan Jore puhuu usein sekä koululaisille että vanhemmille. Laurin koulussa hän pitikin tietoiskun vanhempienillan yhteydessä. – Olen huolissani vanhemmuuden katoamisesta. Kansa on jakautunut kahtia: on niitä jotka ei tahdo saada töitä mistään ja talouden ylläpito vie kaiken voiman, ja lasten kasvatusvastuu siirretään päiväkodin ja koulun henkilökunnalle. Sama näkyy toisaalta myös niissä perheissä, joissa molemmat ovat töissä. Heillä työ imee kaiki mehut eikä ole yhteistä aikaa lapselle. Jore toteaakin suorasanaiseen tapaansa, että jos on kakarat hankkinut, on myös kasvatettava heidät. – On otettava vastuu lapsesta ja pyrittänä keinolla millä hyvänsä järjestämään sitä yhteistä aikaa. Pitää katsoa myös koulutehtävien perään ja hyvä olisi olla yhteinen harrastuskin. Myös yksi iankaikkisen vanha neuvo on edelleen toimiva: – Sanotaan että kerro kuka on kaverisi niin kerron millainen olet. Eli päästä lapsesi kaverit teille kotiin, niin tiedät keiden kanssa hän kulkee. Ala- ja yläasteella kavereilla on valtavan suuri merkitys. Kaveripiiri vetää joko oikeaan tai väärään suuntaan. Toinenkin pointti lasten kavereiden päästämisellä kotiin on: – Jos siellä on joukossa joku vähänkin syrjäytyvä kaveri, jolla ei ole kotona asiat kunnossa, anna sen lapsen kokea välittämistä edes sinun kotonasi. Tiedän tapauksia, joissa tämäkin on pelastanut surkeista oloista monia. Tämä on tällaista yhteistyötä, Jore painottaa.