Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kalkkikiven avulla vähennetään ravinnekuormitusta Rymättylässä – Uuden menetelmän toivotaan parantavan merialueen tilaa pitkäaikaisesti

Rymättylän Kolkassa suunnitellaan fosforin sitomista meren pohjaan kalkkikivipohjaisella luonnonmateriaalilla. EU-rahoitteista SEABASED-hanketta johtaa John Nurmisen säätiö, kumppaneinaan Varsinais-Suomen Ely-keskus, Tukholman yliopisto ja Itä-Götanmaan lääninhallitus. Kolmivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on 2,8 miljoonaa euroa, joka sisältää Kolkan hankkeen lisäksi esimerkiksi ruoppausta ja poistokalastusta muilla vesialueilla. – Kolkassa tarkoituksena on testata uutta, merellä tehtävää menetelmää sisäisen fosforikuormituksen pienentämiseksi, sillä valuma-alueiden lannoitteiden vähentäminen ei yksinään riitä, sanoo suunnittelija Irma Puttonen Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta. Suunnitelmissa on levittää fosforia sitovaa kalkkikiviraetta noin kahdeksan hehtaarin merialueelle. Tarkoituksena on saada tietoa menetelmästä ja sen vaikutuksista, sekä selvittää, kuinka paljon se maksaa ja minkälaisia riskejä siihen mahdollisesti liittyy. Hankkeen tavoitteena on parantaa meren tilaa paikallisesti. Kolkassa tehtävässä pilotissa käytetään Gotlannin kalkkikiven louhinnasta tulevaa sivukiveä. Arvioiden mukaan kalkkirae sitoo suurimman osan vapaasta, liukenevasta, sedimentissä olevasta fosforista meren pohjaan. – Laboratoriokokeissa kalkkikivi on vaikuttanut lupaavalta tuotteelta, jolla on korkea fosforinsitomiskyky, joka säilyy myös hapettomissa olosuhteissa ja jonka vaikutus on pitkäaikainen, kuvailee Puttonen. Kalkkikiven raekoko on millimetristä kymmenen millimetriin ja se esikäsitellään fosforin sitomiskyvyn tehostamiseksi – Kalkkia tarvitaan noin tonni hehtaarille ja levitys on tarkoitus tehdä joko veneellä tai helikopterilla. Kalkki vajoaa noin kymmenen metriä minuutissa eli koska Kolkan syvin kohta on seitsemisen metriä, niin rakeet ovat pohjassa vajaassa minuutissa. Kalkki myös toimii nopeasti. – Laboratoriokokeissa 30 minuutissa puolet aineesta on jo reagoinut ja noin kuukauden kuluttua kalkki on kokonaan tehnyt tehtävänsä, selittää Puttonen. Rymättylän Kolkka valikoitui pilottikohteeksi, koska vesialue on rehevöitynyt ja vedenkierto on vähäistä, jolloin vaikutuksien arviointi on helpompaa. Alue on myös riittävän pieni eli se on sekä teknisesti että taloudellisesti hallittavissa. Kolkan pohjassa on hapettomia alueita, eikä siellä ole pohjaeläimiä, jolloin myös ekologinen riski pienenee. Lisäksi vedessä on korkea fosforipitoisuus, noin 600 mikrogrammaa litrassa, pahimmillaan kesällä pitoisuus on ollut jopa 900 mikrogrammaa litrassa. – 20 mikrogrammaa vedessä ja 30–50 pohjassa on hyvä pitoisuus, mutta jos lukema nousee yli sadan, niin silloin tilanne on jo huono. Kalkituksen vaikutus vesiympäristöön ja eliöstöön on arvioiden mukaan erittäin pieni, sillä kalkki on luonnontuote. – Vaikutusta voi olla levitysvaiheessa, mutta vaikutus on lyhytaikainen. Lisäksi määrä on niin pieni, eli kalkkia ei ole edes kerros sedimentin pinnalla, niin riski on pieni ja hallittavissa, kertoo Puttonen. Hanke tarvitsee ympäristöluvan, jonka myöntää aluehallintovirasto. Lupahakemusta ollaan parhaillaan kirjoittamassa. Hakemuksen käsittely kestää vähintään puoli vuotta, jonka jälkeen se palaa Ely-keskukseen lausunnolle. – Silloin on vesialueiden omistajien ja rannan asukkaiden mahdollisuus tehdä muistutuksia ja esittää mielipiteitä. Mahdollinen kalkin levitys tapahtuisi joko keväällä tai syksyllä 2020.