Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Metsänomistajien katse kohti tulevaisuutta

Metsänomistajaviikon kunniaksi metsänhoitoyhdistys Lounametsä järjesti toiminnallisen jäsenillan. Illan viimeisenä ohjelmanumerona nähtiin ammattilaisten tietoiskuja metsäaiheista, jotka tarjoavat uusia mahdollisuuksia. Jatkuvasta kasvatuksesta luennoi Suomen Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes . – Paljonhan siitä puhutaan ja se tietysti lisääntyy, Remes pohti aihevalintaansa. Luennon tarkoituksena oli antaa kokonaiskatsaus jatkuvasta kasvatuksesta ja tuoda esiin sekä hyviä että huonoja puolia. Näkökulmat aiheeseen ovat Remeksen mukaan usein polarisoituneita. Jatkuva kasvatus ei ole automaattisesti kaikissa tapauksissa kestävin tai taloudellisin vaihtoehto. – Yhtä oikeaa tapaa ei ole, tiivisti Remes. Aluksi Remes perehdytti kuulijat jatkuvan kasvatuksen käsitteistöön havainnollistamalla sitä kuvan avulla. – Jatkuva kasvatus sanana ei välttämättä avaudu, koska sillä ymmärretään ihan erilaisia asioita, totesi Remes. Jatkuvassa kasvatuksessa metsikössä on monen ikäisiä puita, eikä metsää siis kasvateta tai uudisteta tasaikäisenä puusukupolvena. Metsä säilyy koko ajan peitteisenä, sillä avohakkuuta ei tehdä. Metsänviljely, kuten istuttaminen, kylväminen ja muokkaaminen, ei siis sisälly jatkuvaan kasvatukseen. Jatkuva kasvatus kuuluu luontaisen uudistumisen piiriin, mutta siitä huolimatta se ei ole passiivista toimintaa. – Kyllähän jatkuva kasvatus on erittäinkin päämäärätietoista hommaa, Remes selvensi. Remes kuvasi metsänomistajille hakkuumenetelmät seikkaperäisesti. Luennossaan hän otti myös huomioon suometsien erityispiirteet, sillä suometsien ja kangasmaiden käsittelyssä on jonkin verran eroja. Jatkuvaa kasvatusta harkitseville hyödyllisenä tietona tuli myös Remeksen mainitsemat metsälain velvoitteet. Metsänomistajalle voi syntyä uudistamisvelvoite myös jatkuvan kasvatuksen hakkuissa, mikäli puuston määrä laskee liian vähäiseksi käsittelyalueella. Remes esitti osan vuonna 2019 uudistetuista metsänhoidon suosituksista. Suositukset muuttuivat oleellisesti sekä jatkuvan kasvatuksen että ilmastonmuutokseen varautumisen ja sopeutumisen osalta. Luennon aikana käsiteltiin myös tuotosta sekä kannattavuutta laskelmien avulla nimenomaan eteläisessä Suomessa. Lopuksi eroteltiin tutkimukseen perustuvia etuja ja riskejä. – Metsätuhoriskit ovat jatkuvalla kasvatuksella valtaosin pienempiä, mainitsi Remes. Osa kasvi- ja eläinlajeista myös hyötyy peitteisyydestä. – Kaikkein suurimmat riskit ovat juurikäävän leviämisen ja korjuuvaurioiden riskit. Remeksen mukaan moniarvoinen metsänomistus lisääntyy. – Tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja metsien käsittelyyn, muun muassa jatkuvaa kasvatusta sekä perinteistä. Lisäksi sitten näitä niin sanottuja sekamuotoja niiden väliltä, tiivisti Remes.