Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Tee ostoslista kauppaan lähtiessä – Muistiluotsin neuvojat kertoivat Taivassalossa, miten muistiaan voi huoltaa

Kumpi huoltaa muistia enemmän: se että laatii ostoslistan lähtiessään kauppaan vai että yrittää muistaa mitä kaupasta pitää tuoda? Muistineuvoja Leeni Eriksson ja muistiohjaaja Anita Elfving eivät epäröi hetkeäkään vastatessaan. – Kannattaa kirjoittaa se ostoslista, mutta yrittää muistaa kaupassa, mitä listassa lukee, Muistiluotsissa työskentelevät naiset vastaavat. Juju on nimittäin siinä, että kun kirjoittaa ostoslistan, ei tarvitse murehtia muistaako. – Se antaa tilaa aivojen työskentelylle, Elfving toteaa. – Ja kun muistelee kaupassa, mitä ostoslistassa lukee, huoltaa muistia, Eriksson jatkaa. Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen Muistiluotsissa työskentelevät Eriksson ja Elfving olivat perjantaina Taivassalon K-marketissa vastaamassa muistia koskeviin kysymyksiin. – Ihmiset kyselevät hyvin erilaisia asioita. Lähes 200 000:lla suomalaisella on jokin muistisairaus. Niinpä noin miljoonan suomalaisen läheisellä, ystävällä tai työkaverilla on muistisairaus, Eriksson sanoo. Muistisairaus siis koskettaa lähes meitä kaikkia, silti siitä puhutaan yhä vähän. Aihe tuntuu vaikealta ja siihen liittyy häpeää, vaikka ei pitäisi. – Sen vuoksi olemme täällä, yritämme hälventää tätä häpeää. Eiväthän ihmiset sitäkään häpeile, jos sairastuvat muihin neurologisiin sairauksiin, esimerkiksi epilepsiaan. Muistisairauskin on elimellinen sairaus. Mitä nuorempana muistisairauteen sairastuu, sitä nopeammin sairaus yleensä etenee ja toimintakyky heikkenee. Leeni Eriksson kertoo, että hänen nuorin asiakkaansa neuvonnassa on vasta 42-vuotias. – Silloin elämäntilanne on hyvin erilainen kuin vanhempana sairastuessa. Lapsetkin saattavat olla vasta kouluikäisiä, hän vertaa. Työikäisen sairastuessa muistisairauteen herkästi epäillään jonkin muun seikan heikentävän muistia, esimerkiksi masennuksen. – Lääkärinkään mieleen ei tule ensimmäisenä epäillä muistisairautta. Tästä syystä hoidossa voidaan menettää jopa useita vuosia, Eriksson sanoo. Mistä sitten tietää, milloin lähteä lääkäriin? – Jos itsellä tai läheisellä on toistuvasti huoli muistiin liittyvistä asioista. Arjessa asiat unohtuvat ja eteen tulee jatkuvasti haastavia tilanteita sekä esimerkiksi tärkeät tavarat ovat hukassa. Lääkäriin hakeutumisessa on yksi korkea kynnys. Kun muisti pätkii, ihminen itse alkaa peitellä tilannetta. – Muistihuolia ei kannata peitellä, vaan varata aika terveyskeskus- tai työterveyslääkärille, kunnan muistihoitajalle tai yksityiselle geriatrille tai neurologille, Eriksson ja Elfving korostavat. Läheskään aina taustalla ei ole etenevää muistisairautta. Kyse voi olla esimerkiksi stressin tai univaikeuksien aiheuttamista keskittymiskyvyn ongelmista, joihin voidaan vaikuttaa lääkkeettömästi tai lääkehoidolla. Jos taas kyseessä on muistisairaus, sen mahdollisimman aikainen toteaminen ja hoidon aloittaminen lisäävät hyviä, toimintakykyisiä vuosia elämään.   Muistisairauden ensioireita: muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita, sovittujen tapaamisten unohtuminen, vaikeus löytää sanoja tai epäasianmukaisten sanojen käyttö, päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen, taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeutuminen, vaikeudet ymmärtää kelloa, uusien asioiden käyttövaikeudet, tavanomaisten laitteiden käyttövaikeudet, mielialan muutos, aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen. Lähde: Varsinais-Suomen Muistiyhdistys