Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Hirsipinta on kodeissa tuore muoti – Tapettikerrokset kannattaa dokumentoida

Kun vanha rakennus päätetään purkaa tai seinäpinnat uusia, tapettikerrosten dokumentointiin kannattaa uhrata hieman aikaa. – Jos kyseessä on kovin vanha talo, seinistä voi paljastua aivan järjettömiä aarteita, mitä muualta Suomesta ei edes löydy. Tapeteista kannattaa ottaa valokuvia, lähettää oman paikkakunnan museoon ja kysyä, onko siellä kiinnostusta tulla katsomaan ja ottamaan paloja talteen, Naantalin museon amanuenssi Mari Termonen sanoo. Vaikka remontoinnin innossa vanhat tapetit eivät juuri sillä hetkellä kiinnostaisikaan, talteen otetuista paloista ja valokuvista voi olla myöhemmin iloa. Tapetit kertovat talon historiasta, sillä niiden avulla voidaan määrittää rakennuksen ikää ja asumisen vaiheita. Tapettikerrokset tuovat myös esille eri aikakausien väri- ja tyylimieltymyksiä. – Museoihmisethän suosittelevat, että vanhat tapetit jätettäisiin uusien pintojen alle. Seinässä ne ovat parhaassa tallessa, eivätkä voi hävitä mihinkään. Mutta nykyihmiset eivät aina tunnu sietävän sitä, että seinäpinta ei siinä tapauksessa jää suoraksi, vaan aiemmat kerrokset kupruilevat ja elävät alla, hän sanoo. Sisäseinissä viime vuosikymmeninä suosituksi tullutta hirsipintaa ei aiemmin ole ihannoitu, vaan seinät peitettiin aluksi seinäkankailla ja myöhemmin paperitapeteilla. Kodikkuuden luomisen lisäksi ne eristivät. – Monilla on nykypäivänä kuva, että hirsipinta olisi autenttista, ja sen halutaan olevan vanhassa talossa esillä. Tosiasiassa se ei ole ollut aiemmin lainkaan yleistä. Kun sisustusta haluttiin uudistaa, uutta tapettia läimittiin vanhan päälle, Termonen sanoo. Mikäli tapetteihin ei ollut varaa, seinät vuorattiin sanomalehdillä. Taloissa saattoi olla yksi tapetilla vuorattu edustushuone, mutta arkisemmat ja kovemmalla käytöllä olevat huoneet vuorattiin edullisemmin sanomalehdillä. Vanhassa talossa tapettikerroksia voi olla pitkälle toistakymmentä, kuten Naantalin matkailun käyttämässä, vuonna 1879 valmistuneessa Tuulensuojassa, jossa otettiin keväällä hirsipintaa esiin. Museo otti talteen näytteet kaikista 14 tapettikerroksesta. Tapettinäytteet ovat helposti reikäisiä, sillä tapetointikertojen välissä seiniä on naulattu tasaisemmiksi. Kupruilua on tasoitettu pinkopahvin lisäksi makulatuuri- tai vuorauspapereilla. – Tapetteja uusittiin aina muodin mukaan riippuen tietysti, millaisesta kodista oli kysymys. Porvariskodeissa tiedostettiin, mikä on vanhanaikaista ja haluttiin näyttää, että kyllä meillä on varaa, Termonen sanoo. Remontissa seinästä löydettyjä tapetteja voi verrata Museoviraston ylläpitämään tapettitietokantaan osoitteessa tapetti.nba.fi .