Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Isännöitsijä toivoo asukkailta yhteen hiileen puhaltamista

Mynämäkeläinen Isännöinti Sajor Oy paisui kertalaakista, kun yrityksen runsaat kymmenen vuotta sitten perustanut Sari Suojanen huomasi, ettei yksinään pakertaminen ole enää kaikkein toimivin ratkaisu. Nyt kasassa on viiden hengen tiimi. – Jouduin useasti toteamaan, etteivät resurssit riittäneet uusien asiakkaiden ottamiseen, vaikka tulijoita olisi ollut. Aika pitkään pyristelin yksin, mutta enää ei tarvitse tarjota eioota. Hyvä palvelu on varmaankin ollut se paras käyntikortti, joka on tuonut asiakkaita, Suojanen arvelee. Vaikka firma laajeni yhdessä rysäyksessä, niin Suojanen vakuuttaa, että töitä riittää koko porukalle. – Turhan panttina ei ole tarvinnut olla. Joni Silvennoinen korostaa sitä, että nyt tehtäviä pystytään jakamaan tarpeen mukaan. – Ala on siinä mielessä kuormittava, että töitä on myös iltaisin ja viikonloppuisin. Jotkut ongelmat pitää ratkaista heti ja jonkun on aina oltava tavoitettavissa. Yksi ihminen ei repeä joka suuntaan ja vuorokaudessa on vain 24 tuntia. Kun työssä voi hyvin, se näkyy myös asiakkaan suuntaan, Silvennoinen sanoo. Suojasen mukaan myös isännöintiala on ollut muutoksen kourissa. – Asunto-osakeyhtiölaki uusittiin vuonna 2010 ja asbestilaki kolmisen vuotta sitten. Molemmat lait vaikuttavat asukkaiden elämään, kun remontteja ei enää niin vain tehdäkään. Myös verottajalla tapahtuvat muutokset vaikuttavat työhön. Sajor Oy:n isännöimät kohteet ovat rivitalo- ja kerrostaloyhtiöitä pääosin Mynämäessä ja lähikunnissa. Suurimmissa kerrostaloissa on viitisenkymmentä huoneistoa. – Kohteet ovat pienistä keskisuuriin yhtiöihin. Samat tehtävät pitää hoitaa, oli kyseessä sitten iso tai pieni taloyhtiö, Suojanen huomauttaa. Suojasen mukaan isännöitsijän työssä ei ole kahta samanlaista päivää. – Päivä kulkee pitkälti asiakkaiden yhteydenottojen perusteella. Niiden lomassa hoidetaan vakiotyöt. Työpäivä elää ja sitä sumplitaan tilanteen mukaan. Suojanen kuvailee isännöitsijää taloyhtiön operatiiviseksi johtajaksi, joka toimii hallituksen ja yhtiökokouksen päätösten mukaisesti. – Hallitus ja yhtiökokous valtuuttavat isännöitsijän hoitamaan käytännön asioita. Toisinaan kuulee kauhukertomuksia riitaisista taloyhtiöistä. – Kinkkisiä tilanteita on ollut ja varmasti niitä vielä tulee. Riidat syntyvät useimmiten hyvin pienistä asioista ja niin kärpäsestä syntyy härkänen. Ihmiset ovat luonteiltaan erilaisia ja kaikki eivät sopeudu yhteiseen taloyhtiöelämään, Suojanen toteaa. Suojanen ottaa muutaman esimerkin kinasteluaiheista: autopaikat, äänekäs eläminen ja lemmikkieläimet voivat aiheuttaa eripuraa. Silvennoinen lisää listaan yhtiön yhteisten varojen käytön. – Kun rahasta puhutaan, silloin voi syntyä tulenarkoja tilanteita. Kiistoissa isännöitsijä ei ole tuomarina, vaan viestinviejänä ja sovittelijana, Silvennoinen sanoo. Suojasella ja Silvennoisella on yhteinen toive: taloyhtiön asukkaiden olisi osattava puhaltaa yhteen hiileen. – Jos asiat riitelevät, ihmisten ei pitäisi. Henkilökohtaisuuksiin ei pidä mennä. Kaikki osakkeenomistajat ovat yhdenvertaisia, joten häikäilemättömästi omia asioitaan ei voi ajaa, Suojanen muistuttaa. – Käytöksen kultaisia sääntöjä olisi noudatettava ja toimittava toisia kohtaan samalla kuin toivot toisten toimivan sinua kohtaan, Silvennoinen jatkaa. Kaksikko harmittelee sitä, että sosiaalinen media tarjoaa nyt helpon tavan arvostella naapuria. Parempi olisi asiallinen keskustelu, jos asukkailla sattuu olemaan erilaisia näkemyksiä. Isännöitsijät myöntävät, että väitteet osakkaiden passiivisuudesta pitävät usein paikkansa. – Yhtiökokouksissa on porukkaa paikalla esimerkiksi silloin, jos suunnitteilla on lainamäärää lisäävä remontti. Silloin osalla saattaa olla jo valmiiksi aggressiivinen asenne, Suojanen sanoo. – Hallitustyö voi olla epäkiitollista hommaa, jossa joutuu polttopisteeseen eikä kiitosta tule, vaikka asiat hoitaisi hyvin, Silvennoinen toteaa.