Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Tessa kaipaa paikallisia mukaansa sienimetsään

Mietoisissa Saaren kartanon taiteilijaresidenssissä juuri kahden kuukauden työskentelyjaksonsa aloittanut australialainen Tessa Zettel työstää taideprojektia, joka liittyy sieniin. Siksi hän hakee nyt paikallisia ihmisiä, jotka voisivat viedä hänet sienestämään. Tessa on jo selaillut suomalaisia sienikirjoja, luonnostellut sienipiirroksia ja kulkenut metsissä kartanon lähistöllä, mutta projektin toteutumiseen hän tarvitsee muutakin: – Erityisesti haluaisin jutella sieniin liittyvistä tarinoista ja ihmisten suhteesta sieniin, joten minun ei ole järkeä mennä sienestämään yksin, Tessa toteaa. Tessa korostaa, että hän ei etsi sieniasiantuntijoita, vaan ihan tavallisia ihmisiä, jotka tykkäävät sienistä. Projekti on vasta aivan alussa, mutta haaveena on toteuttaa sarja pieniä taidekirjoja, jotka alkavat Suomesta, mutta jatkuvat myös muualle. – Ajatuksenani on kerätä ihmisten kanssa sieniä, kuivata ne ja sitten vaihtaa niitä muitten ihmisten tarinoihin junamatkalla Kiinaan.   Sieniin liittyvät tarinat voivat hyvinkin liittyä vaikka historiaan, politiikkaan, säähän, ilmastoon, mytologiaan, melkeinpä mihin vain. Tessa haluaa projektillaan muun muassa selvittää, mitä sienet voivat meille opettaa itsemme ymmärtämisestä. Yksi vaikute hänelle on ollut Anna Tsingin kirja The Mushroom at the World End. Kiinnostavaa Tessalle on myös se, että sienten tuntemisen lisäksi on tunnettava kasvupaikat. – Sitten kun menee vuosi vuodelta aina sinne samaan hyvään sienipaikkaan ja näkee miten tilanne siellä muuttuu, paikaan syntyy suhde, ja näet paljon muutakin kuin ne sienet. Hän tietää, että suomalaisille hyvä sienipaikka on asia, joka halutaan pitää muilta salassa. – Minut voi turvallisesti viedä sellaiseen, koska olen ulkomaalainen enkä ole tulossa uudestaan, Tessa nauraa.   Sieniprojektin idea syntyi vuonna 2012 Kuopiossa Anti-festivaaleilla, joilla Tessa osallistui ruuansäilöntätyöpajaan, ja teki siitä taidekirjan. Siellä hän kuuli tarinan siitä, miten suppilovahveron lakki muistuttaa kotia suojelevan tontun lakkia, ja miten tontulle perinteisesti viedään ruokaa. Hän kuuli myös, miten kuivatut sienet ovat hyvää retkiruokaa, ja alkoi ajatella niitä vaihtovälineenä tarinoille. – Sienet muodostavat maan alla laajoja verkostoja, ja toimivat kommunikoinnissa kasvien ja muiden organismien välillä, joten ajattelin että miksipä ne eivät voisi maan päällä olla osana tiedonvaihtoa ihmisten kesken. Suomalainen sienestämisen perinne, ja taidon siirtyminen sukupolvelta toiselle oli Tessalle vierasta. Australiassa sienten poimiminen luonnosta ei ole yleistä, vaikka syötäviä sieniä metsissä kasvaakin. Tessa arvelee, että hänen kotimaassaan sienestävät lähinnä ne, jotka ovat tulleet Itä-Euroopasta. – Sienestäminen saattaa tosin meilläkin yleistyä, nyt kun on alettu yhä enemmän puhumaan esimerkiksi villistä ruuasta. Toinenkin residenssiläinen, Rob La Frenais , toivoisi apua paikallisilta. Hän etsii vanhaa puuvenettä, jota hän voisi työstää projektinaan työveneeksi saariston tutkimiseen. Veneen kuljetus kartanolle järjestyy. Kummassakin asiassa voi ottaa yhteyttä kartanolle puh. 02-4314200, mahdollisimman piankin koska taiteilijat ovat Mietoisissa vain syys-lokakuun.