Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Savirappaus sisäseinissä – ratkaisu sisäilmaongelmiin?

Naantalin keskustassa sijaitsee 1950-luvun alun puutalo, jonka kaikki sisäseinät on pinnoitettu savirappauksella, ja katot maalattu savimaalilla. Kuulostaa varsin harvinaiselta ratkaisulta. Suveka Kymäläinen arveleekin talonsa olevan, ainakin tässä mittakaavassa, ainoa laatuaan Suomessa. Mutta mikäli hän saisi päättää, vastaavia rappauksia tehtäisiin jokaiseen taloon. Perusteita hän löytää saven vaikutuksesta sisäilman parantamiseen niin terveyden kuin asumismukavuuden kannalta.   Helsingissä asunut perhe muutti Naantaliin kaksi vuotta sitten. Aiemmat asunnot olivat vuokra-asuntoja kerrostaloissa. – Emme olleet aiemmin missään tekemisissä rakentamisen kanssa, eli mitään pohjaa tällaiseen projektiin lähtemiseen ei ollut. Kun kerroin että me on ostettu tämmöinen talo, kaikki olivat kauhuissaan ja varoittelivat, että se on varmaan ihan pommi. Itse en osannut olla kauhuissaan, vaan ajattelin että vanhan talon voi aina korjata, Suveka kertoo. Ja niin tehtiinkin. Talon sisältä purettiin lähes kaikki. Remontissa noudatettiin ympäristöajattelua niin, että mitään toimivaa ei haluttu purkaa ja materiaalien piti olla luonnonmukaisia, kuten ne ovat olleet talon rakennusaikaankin. Mitään liimoja, kemikaaleja tai muoveja ei haluttu käyttää. Seinässä esimerkiksi on sahanpurueriste, paperointi ja huokoinen puukuitulevy. Levyn päällä on kolme kerrosta savea ja välissä juuttiverkkoa. Laasti koostuu savijauhosta ja hiekasta.   Haasteellisinta remontissa oli löytää työmies, joka tuntee luonnonmukaiset materiaalit, osaa käyttää niitä ja neuvoa niiden kanssa. – Kun huomasin, ettei sellaista löytynyt, rupesin itse ottamaan asioista selvää. Suveka googlasi ja liittyi Facebookissa erilaisiin ryhmiin kuten Rintamamiestalo ja Pelastetaan vanhat talot. Erityisen hyviä vinkkejä hän nauraa saaneensa ryhmästä Pelastetaan vanhojen talojen naiset. Materiaaleihin tutustuessaan hän törmäsi saveen ja ihastui. Hän löysi ekologiseen ja luonnonmukaiseen rakentamiseen erikoistuneen yrityksen. –  Paul Lynch ja Kati Juola-Alanen neuvoivat ja rohkaisivat, että kyllä pystyn itsekin tekemään. Aluksi Suvekan piti kokeilla vain yhden olohuoneen seinän rappaaminen. – Kyllä harjoittelin, tein sen yhden seinän varmaan 20 kertaa. Mutta savihan on siitä kiva, että jos ei tule hyvä, hakkaat vain sen alas, sekoitat uudestaan ja laitat taas seinälle. Sehän on materiaali, joka sinulla ikuisesti käytössä, jos haluat. Savi on non-waste -materiaali eli jos sitä ei käytä uudestaan, sen voi huoletta palauttaa maahan vaikka omassa kotipihassa. Hän kertoo, että esimerkiksi Japanissa laasti on aarre. Kun perhe muuttaa, he ottavat suvun salaisella reseptillä tehdyn laastin mukaan ja pistävät seuraavaan taloon.     Suvekan yhden seinän kokeilu johti hullaantumiseen, sillä savi oli niin eläväinen ja muokattavissa oleva, myrkytön materiaali. Yhtäkkiä hän oli rapannut koko talon seinät. Samalla hän ryhtyi myös tutkimaan tarkemmin saven hyviä ominaisuuksia. – Saven sanotaan puhdistavan sisäilmaa, ja siihen liittyviä tutkimuksiahan tehdään koko ajan, esimerkiksi Mirja Salkinoja-Salonen . Virallisia tuloksia ei vielä ole, mutta sanoisin että ei savi sisäilmaa ainakaan huonommaksi tee. Eikä siinä menetä mitään, jos savea kokeilee.     Suvekan perheen omakohtainen kokemus on positiivinen. Esikoinen oli aiemmin altistunut päiväkodissa ja koulussa ja ehkä kerrostaloasunnoissakin huonoon sisäilmaan, ja kärsinyt päänsärystä, ihottumista, nuhasta ja yskästä. – Ne ovat nyt hävinneet. Itsellänikin ovat päänsäryt hävinneet eikä ole pitkään aikaan ollut kroonista kurkkutulehdustakaan. Meidän ihmistestilaboratoriosta on siis ihan hyvät tulokset, hän naurahtaa.   Savi sitoo ja luovuttaa kosteutta luonnostaan. – Vanhassa talossahan juuri sisäilman kosteus on ongelma. Kun talot aikanaan rakennettiin, ei ajateltu sellaista kosteuskuormitusta kuin nykyään tulee, kun on pesukoneet ja suihkut. Savirappauksessa Suveka pitää hyvänä asiana sitäkin, että jos seinän sisällä tapahtuisi vaikka putkirikko, saven pinta paljastaisi sen heti. Savea on talossa käytetty jopa keittiön välitilassa laattojen sijaan. Suveka löysi kosteutta hylkivää savilaastia, ja pinta on vielä käsitelty pellavaöljyn ja mehiläisvahan sekoituksella. – Savella voi tehdä mitä vain, kunhan tekee oikein.     Suveka Kymäläinen opiskelee parhaillaan savirakentajaksi Rasekon koulutuksessa Mynämäessä. Ensimmäistä kertaa järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää savirakentamista. Haaveissa on kollegan kanssa rakentaa Naantalin asuntomessualueelle kunnon savitalo, jossa käytettäisiin erilaisia savirakentamisen rakenneratkaisuja. – Kun Suomessa puhuu savitaloista, ihmiset näkee mielessään jotain Afrikan savimajoja. Itse näen savitalon modernina ja selkeänä, tyyliltään skandinaavisena. Savihan vastaa ulkonäöltään hyvin paljon kiveä ja betonia.