Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Merkittävin kasvun este työvoiman saatavuus

Pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset ovat nyt koko maassa heikommat kuin keväällä, mutta Varsinais-Suomessa yrittäjät näkevät tilanteen jopa hieman kevättä parempana. Tämä käy ilmi Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön yritysbarometrista, joka tehdään kaksi kertaa vuodessa. Suhdanteita kuvaava saldoluku on nyt +12, kun se keväällä oli +10. Globaali suhdanteiden epävarmuus ei ainakaan vielä heijastu varsinaissuomalaisten pk-yritysten näkymiin, ja Varsinais-Suomi onkin maan taloudellisia vetureita, toteaa Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter . – Tilanne kyllä näyttää yleisesti ottaen siltä, että jonkinlaiseen talouden shokkitilaan on syytä varautua, ja se, että riittääkö veturimaakunnan veto tässä harjoituksessa, on kokonaan toinen kysymys, Munter toteaa. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala toteaa, että telakkateollisuuden hyvä tilauskanta luo vaikutelman siitä, ettei maakunnassa ole samanlaista notkahdusta tulossa kuin muualla. Hän kuitenkin varoittelee romahdusvaarasta, jos ollaan riippuvaisia yhdestä teollisuudenhaarasta tai vientituotteesta. – Siksi pitää Suomessa kokonaisuutena ponnistella vielä enemmän sen eteen, että on pk-yrityksiä, joilla on suoraan omia tuotteita vientiin. Munter myöntää pk-yritysten maksaneenkin kovat oppirahat STX:n kierroksesta. Kaikki paukkunsa yhden telakan varaan ladanneet yritykset loppuivat, mutta laajemmin toimineilla tilanne on toinen. – Siellä on nyt hyvin kansainvälistyneitä meriklusterin yrityksiä, joihin minulla on vanhva luotto riippumatta siitä mitä Meyerin telakalla Turussa tapahtuu, Munter totesi.   Niin yritysbarometri kuin Tilastokeskuksen tiedotkin osoittavat, että Suomesta on tullut yhä enemmän yhä pienempien yritysten talous eli työllistämisen vastuu on siirtynyt voimakkaasti pieniin yrityksiin. Yksi ilmentymä siitä on, että Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2000 Suomessa oli 123 000 yksinyrittäjää ja nyt 19 vuotta myöhemmin 182 000. – Haluan tätä korostaa ja nostaa hattua, koska joskus törmää siihen etteivät kaikki osaa arvostaa yksinyrittäjän merkitystä työllisyyden kasvattajana isossa kuvassa, Anssi Kujala toteaa. Hän näkeekin tärkeänä, että hallitusohjelmassa on nyt kirjaus, että luodaan yksinyrittäjille ensimmäisen työntekijän palkkaukseen hallinnoltaan kevyt kannustetuki. – Jos 182 000 yksinyrittäjästä pienikin osa päättää ylittää ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnyksen, se tietenkin parantaa työllisyyttä. Varsinais-Suomen Yrittäjien Nuorten yrittäjien verkoston puheenjohtaja Stina Siikonen myöntää kynnyksen korkeaksi. – Olen toiminut yrittäjänä yksin kolme vuotta, ja puoli vuotta sitten palkkasin työntekijän. Työllistämisen hetki tuntui samalta kuin olisi taas perustamassa koko yritystä, sillä niin paljon muuttuu ja riskit kasvavat, hän toteaa.   Maakunnan yrityksistä 17 % aikoo barometrin mukaan seuraavan vuoden aikana palkata lisää työvoimaa. Yhtenä merkittävänä esteenä yrityksen toiminnan kehittämiselle nähdään kuitenkin osaavan työvoiman saatavuus. Manu Eventsin toimitusjohtaja Santtu Kiili kertoo esimerkkinä, että kun yritys tänä vuonna avasi uuden ravintolan Helsinkiin, piti avaamista vitkutella kolmella viikolla, kun henkilökuntaa ei tahtonut löytyä.   Barometrin mukaan kolmanneksella alueen yrityksistä on ollut tarve hankkia rahoitusta viimeisen 12 kuukauden aikana. Näistä joka neljäs ei ole saanut tai edes hakenut rahoitusta. Merkittävin yksittäinen syy siihen, ettei rahoitus ole järjestynyt, ovat kireät vakuusvaatimukset. Finnvera Oyj lanseerasi tähän avuksi syyskuun alussa uuden pk-takauksen, joka on tarkoitettu kasvuhakuisten pk-yritysten rahoittamiseen. – Rahoitusta haetaan pankilta ja pankki hakee Finnveralta 80 prosentin takauksen luotolleen. Finnvera ei edellytä takaukselleen vastavakuutta, kertoo Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen . Kansainvälistymistä tutkittiin barometrissä nyt aiempaa tarkemmin. Leimallista Varsinais-Suomessa on se, että vientiyritysten vientiliikevaihto on suhteessa pienempää kuin koko maassa. Surullista luettavaa Pelkosen mukaan tuloksissa on se, että neljännes yrityksistä harjoittaa toimintaa ulkomaille, mutta 91 % ei ole käyttänyt kansainvälistymiseen liittyviä palveluja. – En usko että kyse on siitä ettei niitä tarvittaisi, vaan siitä ettei niitä tunneta eikä tiedetä, jolloin niitä ei osata kysyäkään.