Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kalantitalon kohtalo nyt auki – Wenzel Hagelstam toivoo, että Siivosten kokoelma pääsee vielä esille

Kalantitalon yläkertaan piti tulla näyttelytila, jossa esiteltäisiin Pentti ja Anne Siivosen laajan kokoelman kulttuurihistoriallisesti arvokkaita esineitä. Uudenkaupungin talousarvioon oli jo varattu rahatkin tälle vuodelle Siivosten säätiön perustamiseen sekä Kalantitalon remonttiin. Rahahanat suljettiin maanantaina, kun kaupunginvaltuusto päätti lyhyen keskustelun ja äänin 26– 17, ettei säätiötä perusteta. Mitä Kalantitalolle nyt tapahtuu? – Valtuusto päätti, ettei säätiötä perusteta. Se ei ottanut kantaa Kalantitaloon, kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén tarkentaa. – Kaupunginhallitus on päättänyt, ettei Kalantitaloa myydä. Voi kaupunginhallitus toisinkin päättää, mutta mihin sitten ympäristöterveydenhuolto siirtyisi, kun omia tiloja ei ole vapaina, hän pohtii. Tekninen johtaja Jari Nikkari arvelee, että voisihan rakennuksen myydäkin, jos löytyisi ostaja. Kalantitalo ja sen vieressä sijaitseva rivitalo olivat myynnissä vuonna 2017 ja kaupunki sai silloin niistä neljä tarjousta. Kaupunginhallitus päätti sitten kuitenkin olla myymättä Kalantitaloa ja rivitaloa. Sen sijaan kaupunki tilasi Innovarch Oy:lta luonnoksen Kalantitalon toiseen kerrokseen suunnitellusta näyttelytilasta.   Valmistelun aikana Siivosten kokoelmaa on jo luetteloitu näyttelyä varten. Miten luetteloidun kokoelman nyt käy? Kotiseutuneuvos Pentti Siivonen toteaa, ettei halua kommentoida asiaa. Antiikkiasiantuntija Wenzel Hagelstamia arvioi alkuvuodesta, että Kalantitila sopisi hyvin kokoelman näyttelytilaksi. Hän sanoo silti tavallaan ymmärtävänsä Uudenkaupungin valtuuston ratkaisun. – Valtuustossa käsitellään päivän politiikkaa. Kun on kysymys rahasta ja kulttuurista, niin sille on helpompi sanoa ei kuin juu. – Uudessakaupungissa ei ehkä ymmärretty, kuinka iso ja vaikuttava Siivosten kokoelma on. Eihän mistään maakuntamuseostakaan löydy vastaavaa. Ehkä se oli liian hyvä kokoelma sinnepäin maailmaa. Jos meidän pitää tuoda se esille tänne Helsinkiin kovalla metelillä, hän sanoo. Hagelstam toivoo, että säätiö vielä perustettaisiin ja kokoelmalle saataisiin näyttelytila. – Museoiden suosio on kasvussa, eikä siihen vaikuta vain museokortti. Suomessa aletaan vasta nyt ymmärtää oman kulttuurihistoriamme arvo.   Säätiölle jaa: Martti Haverinen (vas.), Merja Koski (sd.), Antti Haapavuori (sd.), Mauri Kontu (kesk.), Lea Myllymäki (sd.), Jarmo Kolkka (sd.), Eemil Kokkonen (sd.), Li Grönlund (vas.), Eerik Junnila (kd.), Heikki Wala (prouki), Esko Tähtinen (sd.), Matti Ankelo (prouki), Helle Vahtera (prouki), Tuija Vaurio (prouki), Taija Viljanen (prouki), Jaana Reijonsaari-Korsman (sd.), Jaana Vasama (sd.) Säätiölle ei: Veera Kaitanen (sd.), Mika Sjöblom (kesk.), Maija Junkola-Lehtonen (kok.), Timo A. Järvinen (kok.), Raimo Löfstedt (kok.), Pilvi Marsela (kok.), Johanna Kutila (kok.), Tarmo Kangas (kok.), Olli Laivo (kesk.), Rauno Aaltonen (kesk.), Seppo Laine (sd.), Harto Forss (vas.), Jaana Packalén (sd.), Eila Polojärvi (sd.), Janne Sjölund (sd.), Heli-Päivikki Laurén (sd.), Anne Kuusisto (kesk.), Martti Luotonen (kesk.), Tomi Salo (kok.), Lasse Virtanen (kok.), Sami Virtanen (ps.), Esa Aaltonen (ps.), Birgitta Runola (kesk.), Vesa Paldanius (kesk.), Mauri Partanen (vas.), Veli-Matti Virtanen (kesk.)