Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Sodissa kaatui 38 Mannerheim-ristin ritaria – Maskussa julkaistussa uutuuskirjassa on oma luku Lauri Törnille

Mannerheim-ristin ritarin arvonimi on myönnetty 191 suomalaiselle. Tämän voi havaita konkreettisella tavalla Askaisten Ritaripuistossa. Tiistaina Maskussa julkaistiin Sodassa kuolleet Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945 -tietokirja, jonka on kirjoittanut lohjalainen Heikki Lehtonen . – Sotien aikana kaatuneita ritareita oli 38. Lisäksi kirjassa on oma luku Vietnamin sodassa vuonna 1965 kadonneelle tai kaatuneelle Lauri Törnille , Lehtonen totesi. Mannerheim-ristin saaminen edellytti urheutta, tärkeitä tuloksia sodassa ja ansiokasta johtamista. – Yksi kriteeri ei riittänyt. Ristin saattoi saada riippumatta sotilasarvosta. Tämä herätti aluksi epäilyjä, kun kolme ensimmäistä ristiä menivät ylemmälle sotilasjohdolle. Sitten neljännen ristin sai sotamies Vilho Rättö , joka tuhosi neljä vihollispanssarivaunua. Lopulta demokratia toteutui kohtalaisen hyvin sotilasarvojen kesken. Mannerheim-ristin ritarit olivat keskimäärin 32-vuotiaita silloin, kun kunnianosoitus heille suotiin. – Joukossa oli mukana huomattavan paljon nuoria. Kolme heistä oli vain 19-vuotiaita. Kaatuneiden joukko painottuu nuorempiin ritareiden, sillä heidän keski-ikänsä oli 28 vuotta. Lehtonen kaivoi Mannerheim-ristin ritareista tilastotietoja. – Koska sota oli pääosin maasotaa, on luonnollista, että peräti 165 ritaria palveli maavoimissa. Silloisesta Karjalan maakunnasta tuli 49 ritaria. Tämä kuvastaa sitä, että Karjalassa oltiin ensimmäisenä hyökkääjän tiellä. Väki puolusti siellä Suomen lisäksi myös omia omistusmaitaan, Lehtonen muistutti. Talvisodan ansioista tehtiin lähes 500 ritariesitystä. – Lopulta päädyttiin siihen, ettei pelkästään talvisodan tapahtumista myönnetty ritariarvonimeä. Tämän vuoksi esimerkiksi tarkka-ampuja Simo Häyhä ei ole ritari. Hänet toki huomioitiin ylennyksessä vänrikiksi. Sodan aikana kuolleista ritareista 28 kaatui taisteluissa ja kymmenen menehtyi muiden syiden vuoksi. – Etenkin kesä 1944 oli traagista aikaa. Kaikkiaan 11 ritaria nimettiin niin, että he olivat jo aiemmin kaatuneet. Näissä tapauksissa palkkio ja risti luovutettiin lähiomaisille. Lehtonen kumosi arvelut siitä, että Mannerheim olisi itse luovuttanut ristin suurimmalle osalle ritareista. – Mikkelissä oli kaksi isoa jakotilaisuutta, joihin molempiin osallistui viitisentoista ritaria. Ristejä luovutettiin rintamalla tai lähetettiin postitse, koska sodan aikana oli muutakin tekemistä. Mannerheim ei muuten koskaan kertonut syitä siihen, miksi jotkut ritariesitykset hylättiin. Lehtonen on aiemminkin perehtynyt Mannerheim-ristin ritareihin. Hän toimitti vuosina 2007–2013 Mannerheim-ristin ritarien hautamuistomerkit -kirjan, jonka myynti tuotti yli 80 000 euroa sotainvalidien ja -veteraanien tukityöhön.