Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Askaisten aateliston seuraelämä 1800-luvulla

Pitäjän seuraelämä jakautui pääsääntöisesti kahteen tasoon. Ne muodostuivat aatelisista ja säätyläisistä, sekä talonpoikaisväestöstä ja työväestä. Todellisuudessa seuraelämälle oli aikaa lähinnä yläluokilla. Pitkät työpäivät rajoittivat talonpoikais- ja työväen ajankäyttöä. Seurustelu rajoittuikin pääasiassa nimi- ja syntymäpäivien viettoon, sekä hautajaistilaisuuksiin. Toisin oli yläluokan tilanne, jolloin varsinkin naisväellä ja lapsilla oli puutetta huvituksista. Willnäsin kappeli muodosti varsin tiheän aatelisto- ja säätyläiskartanoiden ryppään jo 1600-luvulta alkaen. Siihen kuuluivat Lempisaari, Louhisaari, Autuinen, Ahtinen, Hannula ja Pukkila. Lisäksi ystäväpiiriin kuului muun muassa emoseurakunnan Tenholan aatelisperhe, myös Vehmaan Nuhjala kuului seurustelupiiriin. Tutkittu aineisto koostuu lähinnä Mannerheimien ja von Haartmanin suvun välisestä kirjeenvaihdosta 1860–90-lukujen aikana. Kummassakin vaikutti tuolloin lapsiperheet ja molemmat asumakartanot oli ympärivuotisesti asuttu. Kirjeenvaihdosta käy ilmi, miten perheiden välinen seuraelämä oli vilkasta. Myös muissa kartanoissa vierailtiin. Näistä kertoo myös muistelmissaan Eva Sparre, joissa hän mainitsee erityisesti vilkkaan seuraelämän Lempisaaren ja Louhisaaren nuorten välillä, unohtamatta mainita myöskään vierailuja ja vastavierailuja Autuisten vallasväen Ithimaeus’ien kanssa, sekä tapaamisia niin Ahtisten Grunerien kuin Pukkilan ja Hannulan Lembergien kesken. Mannerheimin ja von Haartmanin perheet olivat sukulaisia jo vuosikymmenten takaa, joten se lisäsi lasten ja nuorten yhteiseloa. Vierailuja tapahtui kesät ja talvet. Kun meri oli sula tai vahvassa jäässä Musta-aukko oli niin veneretkien kuin myös talvisten rekiretkien reitti Louhisaaresta ns. paronin satamaan. Se sijaitsi lähellä Jokilansalmen suuta ja kerrotaan sieltä olleen näköyhteys, jolloin esimerkiksi lipuilla voitiin viestittää Louhisaareen. Eva Sparre muistelee omaa lapsuuttaan ja samalla kertoo yksityiskohtaisesti jouluun liittyvistä valmisteluista Louhisaaren kartanossa. Jouluun liittyi samalla poikkeus normaalista seurustelusta alustalaisten kanssa. Kuukausia kestäneiden valmistelujen jälkeen kaikki oli valmiina odottamaan suurta juhlaa, johon myös kartanon työväki, alustalaiset, oli kutsuttu lapsineen. Myös omat lapset olivat saapuneet kotiin, kukin omalta opiskelupaikkakunnaltaan. Kun kartanon työväki ja lapset olivat saaneet oman kotitekoisen lahjan, he siirtyivät omiin alustalais- ja mäkitupiinsa. Joulun ensimmäinen vaihe oli päättynyt. Joulun vietto jatkui seuraavina päivinä edellä mainittujen perheiden kesken. Vierailut olivat joulun kohokohtia. Eniten niitä oli lapsiperheiden kesken kuten Haartmanien ja Mannerheimien kesken. Vaikka kartanoelämä muuttui vuosien 1878–81 välisenä aikana Carl-isän poissaolon vuoksi, jatkui joltinen yhdessäolo ainakin kesät ja joulunpyhät. Mannerheimin lapset kasvoivat ja tulivat kouluikään, jolloin perhe hajosi moniaalle. Vuonna 1880 perheen oli pakko luopua Louhisaaresta, jolloin Johan pantiin Tammisaaren oppikouluun, Calle Helsinkiin kouluun, Eva Fiskarsiin Julineille, äiti kahden nuorimman kanssa isoäidin luo Källvikiin ja Gustaf Haminaan. Carl-isän kadottua Pariisin ”riemuihin” ja äiti-Helenen menehtyessä tammikuisena yönä elämä Louhisaaressa pysähtyi. Kartanolinna siirtyi irtaimiston vuoden 1881 ”ryöstöhuutokaupan” jälkeen vielä suvun haltuun, mikä mahdollisti tämänkin jälkeen lasten kokoontumisen rakkaaseen Louhisaareen. Juuri kyseiseltä ajalta on lasten muistoihin taltioituneet ikimuistoiset, talviset rekiretket taikka kesäiset purjehdusmatkat Musta-aukolla kohteena Lempisaaressa oleva ”paroninsatama”, joka pääasiassa palveli juuri kyläilyliikennettä Muiden Willnäsin kartanoiden silloisten sukujen välisestä seurustelusta ei ole jäänyt juurikaan julkista muistelua, kirjeenvaihtoa tai perimätietoa, jonka avartaisi näkemystämme 1800-luvun säätyjen seuraelämästä. Ainoastaan von Haartman -suvun ja Louhisaaren Mannerheimien välisestä jatkuvasta yhteydenpidosta on jonkin verran julkista tietoa.