Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Suomalaisuudella ratsastetaan kaupoissa surutta

Lietolaiset Janne ja Karoliina Hirvikorpi olisivat viime viikolla nostaneet lipun iloisesti salkoon, mikäli se olisi heidän pihallaan ollut mahdollista. Keskiviikkona vietettiin ensimmäistä kertaa suomalaisen ruuan päivää, jonka tarkoitus oli kiinnittää kuluttajien huomio kotimaisen ruuan arvostukseen. Suomalaisen ruuan juhlinta jatkui vielä perjantaina Vehmaalla Vallan Maukkaan pihapiirissä ja tilamyymälässä, jonne isäntäpari oli kutsunut asiakkaiden lisäksi muitakin lähialueen tuottajia ja MTK:n väkeä. Samalla yritys juhli kolmivuotissynttäreitään. Nelihenkisellä Hirvikorven perheellä tilapuodissa asioiminen Vehmaalla ei ollut ensimmäinen kerta, ja nytkin ostoslistalla oli mangalitza-possun lihaa. – Meillä ensimmäinen prioriteetti on, että valitsemme kotimaista ruokaa. Maidossa ja viljatuotteissa pitää olla se sinivalkoinen merkki, jotta ne lähtevät mukaan. Välillä huomaa järkytyksekseen, että suomalaisen valmistajan paahtoleipä saattaakin olla virolaista tai liettualaista, Karoliina Hirvikorpi sanoo. Karoliinan vanhemmat tuottavat Satakunnassa sianlihaa, ja tuottajan arki on tullut sitä kautta tutuksi. – Olisin valmis maksamaan suomalaisesta ruuasta enemmänkin, jotta tuottajat saisivat enemmän. Työ on kokonaisvaltainen elämäntapa ja siitä pitäisi saada palkinto. Nyt tuntuu, että jos hinta nousee, se menee jonkun muun hyväksi, hän sanoo. Samaa sanoo MTK-Vehmaan Elina Heino , jonka mielestä kauppa osaa myös ratsastaa kotimaisuudella ja tuotteet hinnoitellaan tarkoituksella korkealle. – Kaupassa puhuvat pitkälle eurot. Puolalainen tomaatti maksoi kaupassa 95 senttiä kilo ja suomalainen nelisen euroa, hän vertaa.   Suomalaisen ruuan suosiminen ei ole kaupassa ihan yksinkertaista. Kuluttajaa viedään harhaan pakettien Suomi-maisemilla, suomalaisen kuuloisilla tuotemerkeillä ja sinivalkoisella värityksellä. Avainlippu-merkkikin tarkoittaa lähinnä sitä, että tuote on valmistettu Suomessa. – Kuluttajaa viilataan tässä asiassa linssiin, eikä ihan niin vähääkään. Tosi moni mieltää, että jos tuotteessa on Suomen lippu, se on tae suomalaisuudesta, mutta niin ei valitettavasti ole, Vallan Maukkaan Toni Hokuni sanoo. Kuluttajan kotimaisuusvalintoja helpottaa joutsenella ja Suomen lipulla varustettu Hyvää Suomesta -merkki, joka takaa, että tuote on sekä valmistettu Suomessa että sen raaka-aine on suomalaista. Myös Vallan Maukas on ottanut merkin käyttöönsä pakkauksissaan, vaikka tuotteista suurin osa myydään muuta kautta kuin kauppojen tiskeiltä. – Kaikkien tuotteidemme etiketit on juuri päivitetty. Itse olen tottunut kaupassa katsomaan, onko ostamissani tuotteissa merkki, Hokuni sanoo. Elina Heinokin valitsee kaupassa aina kotimaisen vaihtoehdon, mutta joskus hänkin on ollut mennä lankaan. – Pidin kaupassa jo kädessäni tillinippua, kun huomasinkin kauhukseni sen tulleen Saksasta. Ihan varmasti kuluttaja ei edes ajattele, että tilli voisi tähän aikaan vuodesta olla ulkolaista, hän parahtaa. Tapahtumissa MTK:n edustajat vierailevat mielellään, jotta maaseudun kasvot pääsevät näkyville. Raaka-aineiden takana ovat ihmiset ja perheet. – Kun ostetaan kotimaista, raha kiertää Suomessa. Meillä ketju on läpinäkyvää ja kuluttaja tietää, mitä syö. Kotimaisen ruuan arvostus on puheissa kohdillaan, mutta kuluttajan käyttäytyminen kaupassa voi olla vielä eri, Heino sanoo.