Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Vehmaa otti etunojan

Valtiovarainministeriön virkamies arvioi keväällä, että kriisikuntamenettelyn arviointityöryhmä aloittaa toimintansa alkusyksystä. Kesä ei ehtinyt vielä edes viiletä, kun Vehmaan Ari Koskinen, Anna Kaskinen ja Heli Antikainen-Pauna saivat jo kutsun valtiovarainministeriön ”saunaan”, kuten kunnanjohtaja Ari Koskinen etukäteen nimitti selvitysmiehen tapaamista. Jos selvitysmiehen piti hiukan löylyttää kunnan pomoja, niin ei kyllä kiuas päässyt pihisemään. Vehmaan kunta oli ottanut talousasioissaan niin vahvan etunojan, että selvitysmiehen tehtäväksi jäi vain kiitellä asiakirjoista, joita kunta oli toimittanut hänelle jo etukäteen pyytämättä. Asiakirjojen joukossa oli muun muassa Vehmaan talousohjelma, joka kattaa taseen alijäämän vuoteen 2022 mennessä. Vehmaa teki talousohjelmansa ilman valtiovarainministeriön virkamiehiä. Saapa nähdä, keksivätkö ministeriön kaulusherrat nyt mitään uusia keinoja Vehmaan talouden kohentamiseksi. Vehmaa joutui kriisikuntamenettelyyn, koska menettelyn kriteerit täyttyivät. Kriteerit eivät kuitenkaan mittaa niitä päätöksiä, joita on jo tehty. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Anna Kaskinen totesikin kesällä, että Vehmaan kriisikuntamenettelyn käynnistäminen juuri nyt on suorastaan järjetöntä (V-SS 4.6.). Kunta on jo tehnyt rakennemuutoksia, siksi Kaskinen oli vakuuttunut, ettei kriisikuntamenettely johda Vehmaan kohdalla lopulta yhtään mihinkään. Valtiovarainministeriön tikun nokassa on Vehmaan lisäksi kolme muutakin kriisikuntaa: Honkajoki, Kyyjärvi ja Rantasalmi. Kaikki ovat pieniä kuntia, mutta ei siitä silti voi niinkään päätellä, että kaikilla pienillä kunnilla menisi huonosti. Tästä Kuntaliiton pienkunta-asioiden erityisasiantuntija Taina Väre muistutti vieraillessaan Kustavissa elokuussa. Sen sijaan Kuntaliitossa ollaan huolissaan koko kuntakentästä, sillä viime vuonna tulos painui miinukselle peräti 196:ssa kunnassa, kun vielä vuonna 2017 miinusmerkkisiä tuloksia oli 55 kunnassa. Jos kunnanjohtajilta kysytään, miten tässä näin pääsi käymään, niin vastaus on selkeä. Jos velvoitteita lisätään ja valtionosuuksia leikataan, niin mitä muuta voi odottaa? Ja se sote-uudistus olisi vihdoin viimein saatava ratkaisuun. Jo sen toteuttaminen olisi helpotus monessa kunnassa, kun sote-vastuu jakaantuisi leveämmille harteille.